Hyvinvointialueiden talousvaikeuksia ei voi selittää lääkäreiden ansioilla. Lääkäreiden säännöllisen työajan ansiokehitys on ollut 2000-luvulla yhtäläistä muihin palkansaajiin verrattuna. Hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus vuonna 2025 on 26,2 miljardia euroa ja lääkäreiden palkkasumma noin 2,2–2,3 miljardia, eli alle 10 prosenttia. Jos tähän lisätään vuokralääkäreiden ja ulkoistuksissa toimivien lääkäreiden osuus, jäädään reippaasti alle kolmen miljardin. Huomionarvoista on myös, että viimeaikainen kehitys osoittaa vuokralääkäreiden kysynnän vähentyneen. Kokonaisuudessaan kyse on siis suuresta summasta, mutta hyvinvointialueiden kokonaisuudessa kuitenkin pienestä kokonaisuudesta.
Lääkäreiden saatavuus paranemassa
Raportin mukaan lääkärityövoiman niukkuus voi olla merkittävin yksittäinen syy riittävien terveyspalvelujen turvaamiselle. Tämä ongelma on väistymässä, työikäisten lääkärien määrä lisääntyy tällä hetkellä ainakin 300–400 lääkärillä vuodessa johtuen eläköitymistä suuremmasta valmistuvien lääkäreiden määrästä ja ulkomailla opiskelevien lääkäreiden paluusta Suomeen. Lääketiedettä opiskelee ulkomailla yli 1100 suomalaista ja heistä suurin osa on palaamassa Suomeen. Raportin ehdotus siitä, että hyvinvointialueet maksaisivat opiskelut sillä edellytyksellä, että lääkäri sitoutuisi olemaan töissä alueella, on mielenkiintoinen, mutta siihen ei Lääkäriliiton arvion mukaan ole todellista tarvetta.
Raportti myös ohittaa täysin työvoiman kysyntätekijät, vaikka raportissa yleisluontoisesti tuodaan esille, lääkäreiden tulisi sijoittua sinne missä lääketieteellinen tarve on suurin. Mikäli poliittisista syistä halutaan ylläpitää sairaalaverkkoa, joka ei reagoi potilasvirtoihin, niin erityisesti tiettyjen erikoisalojen työvoimapulaa on vaikea helpottaa. Ei pitäisi olla niin, että kallispalkkainen vuokralääkäri odottaa potilaita, joita ei tule, ja samaan aikaan jossain muualla kärsitään työvoimapulasta.
Jokaista ammattiryhmää tulee arvostaa. Vaikka lääkäreiden kokonaistyöaika on lyhentynyt 2000-luvulla, lääkärit tekevät edelleen muita ammattiryhmiä pidempää työpäivää. Lääkäreiden sairauspoissaolot ovat muihin terveydenhuollon ammattiryhmiin verrattuna huomattavasti matalammat. Hyvinvointialueet tarvitsevat osaavaa ja motivoitunutta lääkärityövoimaa jatkossakin, ja jokaisen työntekijän pitää saada olla ylpeä työstään suomalaisten hyvinvoinnin puolesta. Hyvinvointialueiden taloushaasteet on korjattava yhdessä, mutta on paitsi virheellistä niin myös vahingollista osoittaa syyttävää sormea yhtä ammattiryhmää kohtaan.
Lisätietoja:
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita
puh. 040 500 6557, sposti: niina.koivuviita@laakariliitto.fi
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen
puh. 045 121 8989, sposti: janne.aaltonen@laakariliitto.fi