Rahaston tuotto käytetään säätiön sääntöjen mukaisesti maamme lääketieteellisen tutkimustyön ja koulutuksen tukemiseen, ensisijaisesti nuorten tutkijoiden kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen. Onnittelulahjoituksia rahastoon voivat tehdä yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset.
”Haluamme juhlarahaston perustamisella onnitella ja kiittää arkkiatria, sekä kunnioittaa hänen mittavaa elämäntyötään”, sanoo Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin puheenjohtaja Minna Kaila.
"Arkkiatri Risto Pelkonen on pohtinut myös jatkuvasti eteen tulevia lääkäreitä askarruttavia eettisiä ja terveyspoliittisia kysymyksiä", sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.
Rahastoon voi tehdä lahjoituksen itse valitulle summalle täältä.
Risto Pelkonen – ajattelija ja keskustelunaloittaja
Risto Pelkonen syntyi 19.8.1931 lääkäri Erkki Pelkosen ja sairaanhoitaja Aune Liuksialan perheeseen. Sodan aikana Pelkonen lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin. Pelkonen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Hän hakeutui opiskelemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan sodassa kaatuneen lääkäri-isänsä muiston innoittamana. Pelkonen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1958 ja väitteli vuonna 1963 lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Pelkonen solmi avioliiton Kristiina-puolisonsa kanssa vuonna 1957.
Hän erikoistui sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäriksi ja työskenteli pääosan urastaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Pelkonen jäi eläkkeelle HYKS:n endokrinologian osastonylilääkärin virasta vuonna 1994. Pelkonen työskenteli asiantuntijalääkärinä ja sittemmin ylilääkärinä Jälleenvakuutusyhtiö Varmassa vuoteen 1996 saakka. Vuodesta 1967 Pelkonen oli Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sisätautiopin dosentti, professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1990. Arkkiatriksi Pelkonen nimitettiin vuonna 1995. Hänestä tuli siten Suomen 12. arkkiatri, itsenäisyyden ajan kuudes.
Risto Pelkonen on tunnettu ja arvostettu ajattelija paitsi lääkärikunnan keskuudessa, myös laajemmin yhteiskunnassa. Häntä luonnehditaan lääkärikunnan ja päättäjien välisen yhteistyön edistäjänä ja aloitteentekijänä. Pelkonen on tunnettu perusterveydenhuollon puolestapuhuja ja terveyspalveluiden yksityistämisen vastustaja. Hän on kantanut huolta myös terveyden epätasa-arvosta sekä kliinisen tutkimuksen rahoituksen alasajosta. Pelkonen on toiminut suurelle yleisölle suunnatun terveysviestinnän kehittäjänä ja ollut ideoimassa nykyään Hyvä terveys -nimellä tunnetun lehden syntyä. Suomen Kulttuurirahasto myönsi Pelkoselle vuonna 1991 tunnustuksen tutkimustiedon innostavasta tiedottamisesta.
Pelkonen on Lääkäriliiton ja Lääkäriseura Duodecimin kunniajäsen. Lääkäriseura on myöntänyt hänelle Konrad ReijoWaaran palkinnon vuonna 1991.
Pelkosella on myös taiteellinen puoli: Tuohelan kylän väen muodostavat pienet kaarnaukot ja -akat, joita arkkiatri on veistellyt Ritosaaressa, Saimaalla. Tuohelan kylän väki on ollut esillä näyttelyissä ja siitä on tehty myös lääkäriseurojen yhdessä kustantama kirja.
Mikä arkkiatri?
Arkkiatri on korkein lääkärille myönnettävä arvonimi Suomessa. Nimityksen tekee tasavallan presidentti. Arkkiatri mielletään lääkärikunnan vanhimmaksi. Suomessa voi olla vain yksi arkkiatri kerrallaan ja arkkiatrin arvonimi myönnetään eliniäksi. Arkkiatrin arvon on Suomessa saanut 12 lääkäriä, joista kuusi on myönnetty itsenäisyyden aikana vuoden 1928 jälkeen.
Lisätietoja:
pääsihteeri Matti Rautalahti, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5203, matti.rautalahti(at)duodecim.fi
toiminnanjohtaja Kati Myllymäki, Lääkäriliitto, p. 040 4506354, kati.myllymaki(at)laakariliitto.fi