Potilaiden valinnanvapaus kapenee merkittävästi, kun palvelut keskittyvät nykyisestä 160 perusterveydenhuollon tuottajasta 19 tuottajalle. Jos potilas haluaa vaihtaa palveluntuottajaa, täytyy hänen hakea sitä toisesta maakunnasta. Erikoissairaanhoito säilynee ehdotetussa sote-uudistuksessa pääosin ennallaan.
- Sote-uudistus vaarantaa perusterveydenhuollon systemaattisen laadun, työprosessien ja -tapojen kehittämisen, huomauttaa Lääkäriliiton politiikkajohtaja Heikki Pärnänen.
5 on enemmän kuin 19
19 maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajaa on tarpeeton ja ylimääräinen hallintoporras. Viisi sote-aluetta riittää hyvin organisoimaan sote-palvelut. Nykyiset julkiset palveluntuottajat, kuten kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit voisivat jatkaa tuottajina ainakin uudistuksen alkuvaiheessa.
Lääkäriliiton mallissa (linkki: http://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1819/jarjestamislain_vaikutukset.pdf) tuottajien määrä ja potilaan valinnanvapaus säilyisivät uudistuksen alkuvaiheessa ennallaan, vaikka järjestäjien määrä vähenee. Potilaan valinnanvapautta tulee kuitenkin jatkossa laajentaa hyväksymällä myös tietyt kriteerit täyttävät yksityiset palveluntuottajat julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajiksi. Tämä lisäisi erityisesti perusterveydenhuollon palveluntuottajia, kuten naapurimaassa Ruotsissa on tapahtunut.
Sote-uudistus ei paranna pahenevaa sosioekonomista epätasa-arvoa
Hallituksen esitys sote-uudistukseksi ei paranna kansalaisten yhdenvertaisuutta tai terveyden pahenevaa sosioekonomista epätasa-arvoa. Merkittävä osa avoterveydenhuollon palveluista on jatkossakin suljettu julkisen rahoituksen ulkopuolelle ja on siten vain osan väestön saavutettavissa.
- Sote-malli suosii aktiiviväestöä. Suuremmat tuottajaorganisaatiot ja entisestään keskittyvät lähipalvelut eivät pysty tarjoamaan palveluita vähäväkisemmille. Palvelujen keskittyminen vaatii potilailta entistä enemmän kyvykkyyttä ja omaa aktiivisuutta palvelujen hakemisessa – riski väliinputoajien määrän kasvusta on ilmeinen, sanoo Heikki Pärnänen.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan järjestäjien tärkein tehtävä on vastata kustannusvaikuttavien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisesta alueellisesta saatavuudesta ja saavutettavuudesta.
- Käytettävissä olevat resurssit on kohdennettava tarkoituksenmukaisesti. Terveyspalvelujen järjestäjän on katsottava toimintaa ja kustannuksia kokonaisuutena pitkällä tähtäimellä. Huomiota tulisi kiinnittää enemmän tulevaisuuden ”kalliisiin potilaisiin”. Vain siten syrjäytymisen ehkäisemistä ja terveyden sosioekonomista epätasa-arvoa voidaan vähentää.
- Palvelutuotannon monipuolistuminen hyödyntää tarjolla olevat palveluresurssit täysimääräisesti. Eri tuottajat profiloituvat tuottamaan erilaisia ja eri asiakasryhmille suunnattuja palveluja. Tämä parantaa palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta, arvioi Heikki Pärnänen.
Lisätietoja: puheenjohtaja Tuula Rajaniemi, puh. 040 542 7211 tai politiikkajohtaja Heikki Pärnänen, puh. 040 546 5316
Linkki: http://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1819/jarjestamislain_vaikutukset.pdf