Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 9.6.2017, päivitetty 9.6.2022.
1. Tausta
Suomalaisten ulkomaanmatkailu pysyi korkeana vuoteen 2019 asti, noin 8 miljoonassa matkassa vuosittain. Sen jälkeen koronapandemia vähensi matkailua ulkomaille 75 %. (Tilastokeskus, 2021). Terveysriskien yleisyys riippuu matkakohteesta, hygieniaoloista, matkan kestosta ja yksilöllisistä tekijöistä kuten iästä ja perussairauksista. (WHO, 2019)
Suurin terveysriski matkustaessa ovat ripulisairaudet, jotka vaivaavat jopa 80% matkaajia. Tärkein matkaripulin aiheuttaja on enterotoksinen E. Coli (Sanders, 2019). Malaria, ylähengitystieinfektiot, erityisesti influenssa ovat yleisiä riippuen matkakohteesta ja vuodenajasta. Influenssa ja lavantauti ovat yleisimmät rokotuksin estettävissä olevat tartuntataudit (Steffen 2018).
Jokaista 100 000 matkailijaa kohden arvioidaan olevan yksi kuolemantapaus ja noin 300 joutuu sairaalahoitoon. Kardiovaskulaarisairaudet ovat suurin syy matkailijoiden kuolemiin ulkomailla ja onnettomuudet ovat kuolinsyynä yleisempiä kuin kotimaassa (Lunetta 2010).
Matkailuun liittyviä terveysriskejä on pyritty ehkäisemään erilaisten kansainvälisten ja kansallisten ohjeistusten avulla. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi järjestää matkalääketieteen palvelut osana perusterveydenhuollon palveluita. Tämä lisää matkalääketieteen koulutuksen tarvetta. Matkaterveyden edistämistä on pyritty turvaamaan lain tasolla muun muassa tartuntatautilain, kansanterveyslain (voimassa vuoden 2022 loppuun) ja lain matkapalveluyhdistelmistä avulla.
Matkalääketieteen koulutusta ei ole kuitenkaan järjestelmällisesti tarjolla Suomessa. Matkalääketieteen opetus on monitieteellistä, eikä se ole mahtunut tiedekuntien opetusraameihin. Nykyisin matkalääketiedettä harjoitetaankin eri terveydenhuollon yksiköissä hyvin kirjavin käytännöin ja paikoitellen asiantuntemus on voinut olla puutteellista ja johtaa jopa matkailijan terveyden vaarantumiseen.
Matkalääketieteen erityispätevyyden suorittanut lääkäri voisi toimia myös johtajana uusilla hyvinvointialueilla olevissa toimintakeskuksissa, jotka tarjoaisivat matkaterveyden palveluja sekä suoraan asiakkaille kaupunkikeskuksissa että etäkonsultaatiopalveluina muille terveydenhoitoalan ammattilaisille. Tällaisessa toimintakeskuksessa työskentely pätevöittäisi myös uusia erityispätevyyden hakijoita.
2. Kansainvälisiä tahoja, jotka järjestävät koulutusta / pätevöitymistä
Matkalääketieteen kansainvälisenä keskusjärjestönä toimii International Society of Travel Medicine (ISTM), joka järjestää kansainvälisiä alan kokouksia ja koulutusta. Se järjestää myös vähintään kerran vuodessa alan tutkinnon, nk. Body of Knowledge-testin, jonka tarkoituksena on asettaa osaamistaso, joka toimisi edellytyksenä alan ammattilaisten toiminnalle. Pätevyystestin suorittanut saa sertifikaatin, Certificate in Travel Health, ja testi vaaditaan uusittavaksi 10 vuoden välein. ISTM tekee myös ohjeistuksia.
Skotlannissa Glasgow’ssa toimii matkalääketieteellinen tiedekunta (Faculty of Travel Medicine, RCPSG, Royal College of Physicians and Surgeons of Glasgow), joka järjestää 1,5 vuoden mittaisia kansainvälisiä matkalääketieteen kursseja. Kurssin ja lopputentin suorittamalla saa matkalääketieteen diplomin. Tiedekunta toimii myös kansainvälisesti aktiivisesti: se julkaisee matkalääketieteellistä lehteä ja järjestää kokouksia. Tiedekunnan jäseninä (member) ja opettajina (fellow) on monien Euroopan maiden (myös Suomen) matkalääketieteen edustajia.
Swiss Tropical and Public Health Institute (Swiss TPH) on Sveitsissä toimiva trooppisten tautien keskus, joka toimii paitsi omassa maassaan myös laajemmalti Euroopassa trooppisten tautien osaamiskeskuksena. Swiss TPH toimii myös keskuslaboratoriona ja Suomesta lähetetään tietyt trooppisten tautien laboratorionäytteet sinne tutkittaviksi. Swiss TPH järjestää matkalääketieteen kurssimuotoista koulutusta ja kurssin. Myös Liverpoolin yliopisto järjestää matkalääketieteen diplomikursseja netissä.
3. Tavoitteet
Matkalääketieteen erityispätevyys edistää sekä matkalääketieteen koulutuksen että matkailijoiden saaman neuvonnan ja hoidon systematisoimista ja laadun kohottamista ja takaamista.
Erityispätevyyden suorittanut kykenee:
- arvioimaan matkailuun liittyvää epidemiologiaa ja ehkäiseviä toimia
- suorittamaan riskinarvion, mukaan lukien perussairauksien riskinarvio, ja antamaan neuvontaa, määräämään lääkkeitä ja tekemään rokotussuunnitelman lähtevälle matkaajalle
- diagnosoimaan ja hoitamaan matkalta palanneen terveysongelmia
- kouluttamaan matkailijoiden neuvontaa antavia henkilöitä
- vastaamaan matkailijoiden neuvonnan laadusta varmistamalla, että neuvontaa antavilla on riittävät tiedot ja kykenee johtamaan matkailijoita neuvovaa ja rokottavaa yksikköä
- arvioimaan maahan- ja paluumuuttajien terveysongelmia
- arvioimaan pandemioiden (esim. Covid-19) vaikutuksen kansainväliseen matkailuun sekä osallistua tarvittavien ehkäisevien toimien suunnitteluun ja järjestämiseen yhteistyössä muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa
4. Erityispätevyyden osa-alueet
- Matkailuun liittyvien ongelmien epidemiologia
- yleiset ja tärkeät matkoilla hankitut taudit
- muut matkailuun liittyvät terveysongelmat
- kohdealueiden terveysongelmien kirjo
- Lähtevän matkailijan yksilöllinen riskin arviointi ja neuvonta (pitää sisällään myös esim. perussairauksien ja ikääntymisen huomioonottaminen matkalla)
- Matkalääketieteeseen liittyvät lääkevalmisteet
- rokotteet
- lääkkeet
- Matkailijan terveysongelmien ei-lääkkeellinen ehkäisy
- Matkavakuutukset
- Matkan aikaisten terveysongelmien ratkaisu, myös etäyhteyttä käyttäen
- Palaava matkailija:
- matkan jälkeiset terveysongelmat
- trooppiset taudit
- Maahan- ja paluumuuttajien terveysongelmat
- Pandemioiden vaikutus matkailuun ja matkaterveyteen
Käytännön harjoittelun tulee sisältää sekä matkaa edeltävää riskinarviota ja neuvontaa sekä matkan jälkeen esiintyvien terveysongelmien ratkaisua, eli matkalääketieteen termeillä sekä pre- että post travel -palvelua.
5. Toteutus
5.1. Pohjakoulutus
Soveltuva erikoislääkärin tutkinto, joka voi olla esimerkiksi sisätaudit, lastentaudit, infektiosairaudet, yleislääketiede ja työterveyshuolto, kliininen mikrobiologia, kirurgia tai geriatria. Tästä voidaan poiketa erityistapauksissa, esimerkiksi yleislääketieteessä, jos henkilö pystyy osoittamaan tietojen ja taitojen kertymisen muulla tavoin (toimikunta arvioi työkokemuksen, erityispätevöityjä ottaa yhteyttä toimikuntaan siinä vaiheessa, kun alkaa hankkia pätevyyttä).
5.2. Käytännön palvelu
Käytännön palvelua vaaditaan vähintään kaksi vuotta:
- palvelujen pitää olla suoritettuina erityspätevyyden hakemista edeltävän 10 vuoden aikana
- tapauskohtaisesti voidaan hyväksyä myös ulkomailla suoritettua käytännön palvelua
- käytännön palvelusta on annettava selvitys, johon sisältyy erittely pre, post travel ja matkan aikaisten tapausten osuudesta
Käytännön palveluksi hyväksytään työskentely:
- terveyskeskuksissa ja yksityisillä lääkäriasemilla, joissa annetaan neuvontaa ennen matkalle lähtöä ja/ tai otetaan vastaan matkalta palaavia, matkan aikana tai sen jälkeen sairastuneita
- matkailijoiden sairastapauksia hoitavissa vakuutusyhtiöiden palveluorganisaatioissa (korkeintaan 12 kk)
- sairaaloissa, joissa hoidetaan matkan jälkeisiä sairauksia ja terveysongelmia (korkeintaan 18 kk)
- etävastaanotto soveltuvin osin
Jos työskentely ei ole täyspäiväistä, selvitys matkalääketieteeseen käytetystä ajasta ja potilasmäärästä portfolio-tyyppisesti. Vaihtoehtona on:
- pre- ja post travel -tapausten listaaminen oppimisportfolioon
- työssä oppiminen; oppimispäiväkirja: oppimispäiväkirja koko ajalta, johon kirjataan hoidetut tapaukset (vaadittu lukumäärä 200/ pre- ja post travel)
- virtuaaliset potilastapaukset
- työskentely kehitysmaassa sisällön mukaan (korkeintaan 6 kk)
- aihepiirin tutkimustyö (korkeintaan 6 kuukautta)
- maahanmuuttajien terveysongelmien hoito (korkeintaan 6 kk)
- järjestötoiminta soveltuvin osin (korkeintaan 2 kuukautta)
Korkeintaan 6 kk käytännön palvelua voidaan korvata teoreettisilla opinnoilla.
5.3. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus vähintään 60 tuntia
- ulkomaiset matkalääketieteen kurssit: mm. ISTM:n, Swiss Tropical and Public Health Instituten ja Glasgow´n kurssit
- matkalääketieteen kongressit esim. CISTM, NECTM ja trooppisten tautien kongressit sekä aiheeseen liittyvät sessiot muissa kongresseissa, esim. IDSA, ESPID ja ECCMID.
- ulkomaiset trooppisten tautien kurssit tai vastaavat soveltuvin osin
- kotimainen kurssimuotoinen koulutus: matkalääketieteen kurssit (esim. Lääkäripäivät), soveltuvin osin: trooppisten tautien kurssit, kehitysmaalääketieteen kurssi, Global Health- kurssi
- luentojen ja kurssien pitäminen 20 tuntia
- ohjeiden, oppikirjojen ja katsausten kirjoittaminen 20 tuntia
5.4. Tentti tai ISTM:n tentti
Kotimainen tentti järjestetään tarvittaessa keväisin ja syksyisin. ISTM tentti on järjestetty parittomina vuosina kansainvälisen CISTM kokouksen yhteydessä. Erityispätevyystoimikunnasta voi tiedustella seuraavaa mahdollista tenttipäivää. Tenttitilaisuudet järjestetään Lääkäriliiton tenttitilaisuuksien yhteydessä. ks. kuulustelut. Tentittävä kirjallisuus on mainittu osiossa 5.5.
5.5. Kirjallisuus
- Matkailijan terveysopas. toim. Kainulainen K ja Pekkanen E.
Kustannus Oy Duodecim
https://www.terveyskirjasto.fi/sisalto/matkailijan-terveysopas/1110166, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/matkailijan-terveysopas
- Travel Medicine, eds. Jay S. Keystone & Phyllis E. Kozarsky & Bradley A. Connor & Hans D. Nothdurft & Marc Mendelson & Karin Leder.
Elsevier, viimeisin painos (4th edition, 2019)
- CDC Health Information for International Travel (The Yellow Book).
Oxford University Press, viimeisin painos.
https://wwwnc.cdc.gov/travel/page/yellowbook-home-2020
Updates: https://wwwnc.cdc.gov/travel/yellowbook/2020/updates
- WHO Travel and health
https://www.who.int/health-topics/travel-and-health#tab=tab_1
Vaccination requirements and recommendations for international travellers; and malaria situation per country – 2021 edition /viimeisin painos
- Public Health Scotland: Fit for travel
https://www.fitfortravel.nhs.uk/home
6. Kouluttajat
Kouluttajina toimivat suomalaiset ja ulkomaiset matkalääketieteen asiantuntijat.
7. Ohjelman vastuutaho ja erityispätevyysasioiden käsittely yhdistyksessä
Globaali terveys ry:n (aiemmin David Livingstone -seura) matkajaos nimeää kolmen vuoden välein Matkalääketieteen erityispätevyystoimikunnan, jossa on 6–10 jäsentä. Mukana oltava ainakin yksi dosentti. Toimikunnan jäsenillä on oltava matkalääketieteen erityispätevyys. Jäsenet valitaan edustamaan monipuolisesti kohdealan eri tahoja, joita ovat: Globaali terveys ry, infektiolääkärit, yleislääkärit, maahan- ja paluumuuttajien terveydenhuolto, työterveyslääkärit, lastenlääkärit, kirurgia, matkavakuutusasiantuntemus, Helsingin yliopisto ja THL. Matkajaoksen yhdyshenkilönä ja toimikunnan sihteerinä toimii yleislääketieteen erikoislääkäri Arja Burgos.
Matkalääketieteen erityispätevyystoimikunta 2024-2027: Petteri Carlson puheenjohtaja, Sirpa Kamppikoski-Blomqvist varapuheenjohtaja, Terhi Heinäsmäki sihteeri, Suvi Timonen jäsensihteeri, Arja Burgos arkistonhoitaja, Hanna Nohynek, Jaana Suhonen.
Toimikunta kokoontuu tarvittaessa käsittelemään erityispätevyysanomuksia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin, joka toimii anomusten vastaanottajana ja yhteyshenkilönä Lääkäriliittoon. Erityispätevyystoimikunta tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliitolle.
8. Matkalääketieteen erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen liiton jäsenelle
Hakemus (word-dokumentti) erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan Matkalääketieteen erityispätevyystoimikunnalle osoitteeseen matkalaaketiede@gmail.com. Hakemuksen tulee sisältää yhteenveto suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää pyydettäessä työtodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta sekä selvitys suoritetusta erityispätevyyskuulustelusta ja mahdolliset muut selvitykset, joilla on merkitystä erityispätevyyttä arvioitaessa.
Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä. Erityispätevyyden myöntää Lääkäriliitto erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Erityispätevyyden myöntämisestä peritään Suomen Lääkäriliiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu. Päätöksen oikaisua, tiedon rekisteröintiä ja julkaisua koskevissa asioissa noudatetaan Lääkäriliiton antamia ohjeita.
Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä matkalääketieteen erityispätevyys.
Viitteet:
- WHO, Travel and health, 2019 (www.who.int/)
- Sanders J., DuPont H., in Travel Medicine (Fourth Edition), 2019
- Lunetta, P. Injury deaths among Finnish residents travelling abroad, Int J Inj Contr Saf Promot. 2010 Sep;17(3):161-8
- Tilastokeskus 2020: Tilastokeskus - Suomalaisten matkailu 2020
- Travel vaccine preventable diseases - updated logarithmic scale with monthly incidence rates. Journal of Travel Medicine, 2018, 1–3