Perinteisesti lääkärit työskentelevät yliopistolla kliinisinä opettajina, tutkijoina tai professoreina. Työnkuvaan sisältyy sekä opetusta että tutkimusta. Varsinaisen ansioedunvalvonnan lisäksi yliopistojen lääkärien edunvalvonnassa haluamme vaikuttaa:
- opetus- ja tutkimushenkilökunnan työn määrään ja työskentelyolosuhteisiin
- perusopetuksen ja erikoistumiskoulutuksen riittäviin resursseihin ja
- koulutuksen laatuun.
Korkealaatuisen tutkimustyön edellytyksiä yritämme parantaa koulutus- ja terveyspoliittisen vaikuttamisen kautta.
Tutkimusta tehdään muutenkin kuin yliopiston palkkalistoilla, kuten apurahoilla, erityisvaltionosuusrahoituksella tai muun työnantajan palveluksessa. Lääkäreitä työskentelee opetustehtävissä myös keskussairaaloissa ja terveyskeskuksissa.
- Suositus yliopistojen lääkäriopettajien työnjaosta ja lääkärikoulutuksen resursseista (2013)
- Lääkäriliiton tiedepoliittinen ohjelma (2008)
Työsuhteessa yliopistoon
Yliopistojen palveluksessa toimii noin 900 lääkäriä. Työsuhteessa yliopistoon työskenteleviä lääkäreitä koskee Yliopistojen yleinen työehtosopimus. Lääkäriliitto osallistuu yliopistojen neuvottelutoimintaan ja tavoiteasetteluun yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa JUKO:n Yliopistoneuvottelukunnan kautta. Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö LNJ:llä on myös edustus JUKOn yliopistosektorin neuvottelukunnassa, jonka varsinaisena jäsenenä on Lääkäriliiton edustaja.
Yleiskorotukset ja muut korotukset
Sopimuskaudelle 1.4.2022 - 31.3.2024 on sovittu seuraavista korotuksista:
- 1.6.2022 yleiskorotus 1,45 %
- 1.12.2022 paikallinen erä 0,45 %
Vuoden 2023 palkkaratkaisusta palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestö Sivista ry neuvottelevat tammikuun loppuun mennessä. Jos palkkaratkaisusta ei päästä yhteisymmärrykseen, sopimus on irtisanottavissa päättymään 31.3.2023.
Lue lisää JUKOn sivuilta ja yliopiston työehtosopimusta koskevalta sivustolta.
Perhevapaauudistus
Uudessa sopimuksessa on huomioitu 1.8.2022 voimaan tuleva perhevapaauudistus. Uuden sopimuksen edistyksellisen perhevapaaratkaisun myötä työntekijä saa palkallista raskausrahakautta 40 päivää ja lisäksi jatkossa kummallekin vanhemmalle maksetaan palkallista vanhempainvapaata 32 päivää.
Lue lisää JUKOn sivuilta ja yliopiston työehtosopimusta koskevalta sivustolta.
Palkan muodostuminen
Yliopiston palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa eli ns. vaati-osa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Henkilökohtainen palkanosa eli ns. henki-osa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työehtosopimuksen liitteissä on taulukot vaati- ja henki-osien tasoista. Opettajat ja tutkijat sijoittuvat useimmiten vaativuustasoille 5-7 ja professorit vaativuustasosta 8 ylöspäin.
Opetus- ja tutkimushenkilöstö noudattaa pääosin kokonaistyöaikaa. Työntekijä ja esimies tekevät vuosittain työsuunnitelman työajan jakautumisesta ja vapaajaksoista. Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Yliopiston yleisen työehtosopimuksen loma-, perhevapaa- ym. määräykset poikkeavat KVTES:n ja Lääkärisopimuksen määräyksistä.
Osalla yliopistolla päätoimessa olevista lääkäreistä on sivuvirka yliopistollisessa sairaalassa. Sivuviran palkkaus ja muut sivuvirkasuhteeseen liittyvät asiat määräytyvät Kunnallisen Lääkärisopimuksen sairaalaliitteen (liite 3) mukaan. Sivuvirkaan kuuluvan kliinisen työn osuus vaihtelee sairaaloittain ja klinikoittain.
Tietoja yliopiston lääkärien ansioista.
Luottamusmiehet auttavat yliopistonkin lääkäriä
Yliopistoilla toimii JUKOn luottamusmiesjärjestelmä. Lääkäritaustaisia luottamusmiehiä on yliopistoilla vain vähän, mutta ongelmatilanteissa voi ottaa yhteyttä myös muihin JUKOn luottamusmiehiin tai pääluottamusmieheen. Heidän yhteystietonsa ovat kohdassa Luottamusmiestoiminta.
Sairaalan sivuvirkaan kuuluvissa asioissa sairaalan lääkäriluottamusmies toimii paikallisena neuvottelijana ja lääkärin tukena.
Tutkijana muun työnantajan palveluksessa
Lääkäri voi työskennellä tutkijana myös mm. teollisuuden ja tuotekehityksen palveluksessa, säätiöissä ja yksityisissä tutkimuslaitoksissa. Nämä ovat yksityisiä työnantajia, joten lääkäri sopii itse työsuhteeseensa liittyvistä asioista työnantajansa kanssa. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa Lääkäriliiton lakimiehiltä.
Tutkimus-erityisvaltionosuusrahoituksella eli tutkimus-evolla tutkimusta tehdessään lääkäri on aina virkasuhteessa kunnalliseen työnantajaan, mutta virkavapaalla virantoimituksestaan. Virkavapaan aikana ei ole virantoimitusvelvollisuutta eikä myöskään päivystysvelvollisuutta. Työsuhde-etuudet pysyvät voimassa virkavapaan aikanakin, mutta esimerkiksi vuosilomaa ei kerry kaikilta virkavapaa-ajan kuukausilta.
Yliopistosektorin lääkärien edunvalvonnallisen työryhmän loppuraportti
Lääkäriliiton hallitus asetti kesäkuussa 2015 työryhmän selvittämään ja kartoittamaan yliopistoissa työskentelevien lääkärien, tutkijoiden, opettajien ja professorien, edunvalvonnan kehittämistä ja suunnittelua. Työryhmän tehtävänä oli selvittää ja kartoittaa yliopistoissa työskentelevien lääkärien edunvalvonnalliset ongelmat ja laatia suunnitelma sekä linjata parannusehdotukset siitä, miten edunvalvontaa jatkossa yliopistosektorilla hoidettaisiin ja kehitettäisiin. Loppuraportti hyväksyttiin lokakuussa 2016.
Yliopistosektorin lääkärien edunvalvonnallisen työryhmän loppuraportti (pdf)
Yliopisto professorin työnantajana
Professoriliiton Yliopisto professorin työnantajana -selvitys tehtiin sähköpostikyselynä kesäkuussa ja julkaistiin lokakuussa 2016.