Yhtiömuotoinen toiminta

Lääkäri voi tarjota palvelujaan myös yhtiömuotoisesti. Lääkäri voi valita yhtiömuodon vapaasti, mutta tyypillisesti lääkärit toimivat osakeyhtiön kautta.

Yleistä

Jos lääkäri haluaa järjestää toimintansa yhtiön kautta, on muistettava, että yhtiö on aina juridisesti itsenäinen oikeushenkilö, jota säätelee useat lait ja säännökset. Kyse ei ole siis ammatinharjoittaja-mallissa toimimisesta, vaikka lääkäri käytännössä ottaakin vastaan potilaita esimerkiksi lääkäriasemalla.

Yhtiömuodossa toimittaessa ei esimerkiksi liiton ammatinharjoittajilleen ottama lakisääteinen potilasvakuutus ole voimassa, vaan yhtiön on otettava ko. vakuutus. Liiton ammatinharjoittajilleen ottama vakuutus ei koske yhtiömuotoista toimintaa edes niissä tapauksissa, joissa lääkäri toimii oman pienen ns. yhdenmiehen yhtiön puitteissa.

Harkittaessa yhtiömuotoista toimintaa kannattaa perehtyä lainsäädäntöön ja käyttää tarvittaessa asiantuntijoita esim. kirjanpidon ym. hallinnollisten asioiden järjestämisessä. Jos yhtiö harjoittaa toimintaa lääkäriasemalla, on hyvä tehdä lääkäriaseman kanssa erillinen kirjallinen sopimus vastaanottotoiminnan järjestämisestä. Yhtiömuodossa toimimisen etuihin ja haittoihin on myös hyvä perehtyä etukäteen; etenkin verotukseen liittyvät asiat kannattaa selvittää verotuksen asiantuntijoilta. Veronmaksajat ry:ssä on verotukseen perhetyneitä asiantuntijoita. Lisätietoja tarkemmin www.veronmaksajat.fi .

Lääkäriliitto ei anna yhtiömuotoista verosuunnittelua, kirjanpitoa tai niitä vastaavaa oikeudellista neuvontaa, mutta liiton vuosittain keväällä järjestämässä verokoulutustilaisuudessa käsitellään myös yhtiömuotoista toimintaa ja verotusta.  Tilaisuus on kaikille liiton jäsenille maksuton.

Osakeyhtiön voi perustaa verkossa

Kaupparekisterin YTJ-asiointipalvelussa voi perustaa osakeyhtiön sähköisesti. Lisätietoja tarkemmin osakeyhtiön perustamisesta verkossa www.prh.fi.

Yhtiömuotoinen toiminta rekisteröidään palveluntuottajarekisteri Soteriin

Yhtiömuotoinen toiminta ei enää 1.1.2024 lukien uuden sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain tultua voimaan edellytä erillistä lupahakemusta kuten aiemmin. Kaikki palveluntuottajat rekisteröityvät Soteri-rekisteriin.

Lue tarkemmin osiosta Ammatinharjoittajat, kohdasta Luvat ja ilmoitukset viranomaisille.

Tutustu myös usein kysyttyihin kysymyksiin ja vastauksiin.

Omavalvontaohjelma ja omavalvontasuunnitelma

Hyvinvointialueiden ja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä palveluja antavien yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien pitää laatia toiminnastaan omavalvontaohjelma. Omavalvontaohjelma on laajempi strateginen suunnitelma ja siinä määritetään tavat, joilla varmistetaan, että palvelut järjestetään ja toteutetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti. Omavalvontaohjelmaan kirjataan, miten palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelman osana ovat laissa erikseen säädetyt omavalvontasuunnitelmat ja lääkehoitosuunnitelmat.

Omavalvontasuunnitelmalla taas tarkoitetaan palveluyksiköittäin laadittavaa asiakirjaa, johon palveluntuottaja kirjaa kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palveluntuottaja ja henkilöstö valvoo palveluyksikköä, toimintaa, henkilöstön riittävyyttä ja sen muutoksia sekä palvelujen laatua. Omavalvontasuunnitelma on päivittäisen toiminnan työväline. Omavalvontasuunnitelma tulee tehdä sähköisesti ja se on julkaistava julkisessa tietoverkostossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla. Omavalvontasuunnitelmalla vahvistetaan palvelujen laatua, asianmukaisuutta ja turvallisuutta ja asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyttä.

Valvira valmistelee parhaillaan uuden valvontalain perusteella määräyksen omavalvontasuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja seurannasta. Tarkempaa tietoa löydät Valviran sivuilta, osiosta Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien omavalvonta

Takaisin