Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n muutos tulee voimaan 1.7.2023 lukien. Muutoksen myötä työsuhteen olemassaoloa voidaan jatkossa arvioida kokonaisharkinnalla ottaen huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, jossa työtä tehdään, sopijapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.
EU:n tasolla on ollut valmisteilla alustataloutta koskeva direktiivi, jossa tarkastellaan, ovatko alustan kautta työtä tekevät tosiasiallisia yrittäjiä vai työsuhteisia. Rajanveto-ongelmat ovat nousseet esille alustojen välityksellä välitetyissä työtehtävissä, joissa pienyrittäjät, esimerkiksi ruokalähetit, ovat tehneet työtä tosiasiallisesti työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa, mutta yrittäjänimikkeellä. EU:n jäsenmaissa on erilaisia näkökantoja. Suomessa Työneuvosto ja muutamat oikeusasteet ovat jo antaneet tulkintaratkaisuja puolin ja toisin.
Esillä ovat viime aikoina olleet myös EU-komission hyväksymät suuntaviivat EU:n kilpailulainsäädännön soveltamisesta yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin. Suuntaviivat eivät kuitenkaan ole lakitasoisia säädöksiä eikä Suomessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV ole antamassa niistä kansallisia ohjeita.
Edellä mainituissa hankkeissa tarkoituksena on selventää oikeustilaa sellaisten toimintamallien osalta, joissa oikeudellinen status on epäselvä. Ajatuksena on, ettei todellista työsuhdetta naamioida itsenäiseksi yrittäjätoiminnaksi, jossa siirretään lakisääteiset työantajavastuut työtä suorittavalle taholle. Lisäksi tarkoituksena on selventää edellytyksiä, joiden täyttyessä tietyt yksinyrittäjät ja niiden vastapuolet voisivat ryhtyä mahdollisiin työehtosopimusneuvotteluihin.
Tähän asti edellä mainitut ilmiöt ja esimerkit ovat käsitelleet muita kuin terveydenhuollon toimijoita, mutta terveydenhuoltoalallakin niihin on syystä kiinnittää huomiota ja siksi Lääkäriliitto ja Akava seuraavat niitä aktiivisesti.
Työsuhde ja yrittäjyys ovat eri asioita, eikä lääkäriasema tai toimeksiantaja saa käyttää työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeutta yrittäjälääkäreihin nähden. Myöskään palkkioiden yksipuolinen määrääminen tai ammatinharjoittajan kliiniseen autonomiaan puuttuminen potilaan hoidossa ei kuulu näille tahoille.
Yrittäjälääkärin on itse huolehdittava siitä, että yrittäjyyden tunnusmerkistöt täyttyvät. Todellisessa yrittäjätoiminnassa on aina myös yrittäjäriskiä ja esimerkiksi toiminnan keskittäminen vain yhteen lääkäriasemaan tai toimeksiantajaan voi lähestyä työsuhteen kaltaista tilannetta.
Sopimuksiin tulee kiinnittää erityisesti huomiota, sillä epäselvien tilanteiden varalta toimeksiantaja saattaa esimerkiksi esittää ehtoa, jossa lopullinen vastuu siitä, jos toimintamalli tulkitaankin jokisin muuksi, kuin mitä on tarkoitettu, jää lääkärille itselleen.
Lääkäriliitto auttaa jäseniään ja apua saat esimerkiksi sopimusten läpikäymiseen ja tulkintaan. Hyviä resursseja ovat esimerkiksi Yksityislääkärin moodle-tietopankki ja Lääkäriliiton mentorointiohjeet
Lisätietoja ja neuvoja saat myös Lääkäriliiton lakimiehiltä.