Omavalvontasuunnitelmasta
Kati Lehtonen, Lakimies, Lääkäriliitto
Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain mukaan lähtökohtaisesti kaikkien palveluntuottajien tulee laatia palveluyksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma toimijan koosta, oikeudellisesta muodosta ja toiminnan luonteesta riippumatta. Aikaisemman lain nojalla yksityisillä ammatinharjoittajilla ei ollut suunnitelman laatimisvelvollisuutta. Omavalvontasuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee nykyään niin pientä yksityistä elinkeinonharjoittajaa kuin toisen palveluntuottajan tiloissa toimivaa palveluntuottajaa tai hyvinvointialueelle ostopalvelua tuottavaa yritystä ja tämän alihankkijaa*.
Valvira on antanut yleisen määräyksen omavalvontasuunnitelmasta**. Määräyksessä täsmennetään, mitä omavalvontasuunnitelman laatimisessa ja seurannassa on huomioitava sekä minkälaisia sisällön vähimmäisvaatimuksia suunnitelmaan liittyy. Sen kolmas luku käsittelee omavalvontasuunnitelman laatimista.
Voit huomioida ne kohdat, jotka soveltuvat omaan palveluyksikköösi
Valviran määräys voi vaikuttaa pitkältä, monimutkaiselta ja yksityiskohtaiselta. Sitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu omavalvontasuunnitelman malliksi eikä suunnitelman sisällön tarvitse noudattaa määräyksen pitkää sisällysluetteloa. Olennaista valvovan viranomaisen mukaan on, että suunnitelmassa huomioidaan asianmukaisesti ne määräyksen vaatimukset, jotka soveltuvat kulloinkin kyseessä olevan palveluyksikön toimintaan.
Suunnitelma on palveluyksikön päivittäisen toiminnan käytännön tarpeita palveleva työväline, jossa kuvataan konkreettiset toimet ja prosessit omavalvonnan varmistamiseksi. Suunnitelmaan ei siis kirjata yksityiskohtia kaikkiin mahdollisiin palvelutoiminnassa ilmeneviin tilanteisiin. Sen sijaan suunnitelma toimii palveluyksikön omavalvonnan runkona, joka ohjaa palveluntuottajan toimintaa (ja palveluyksikön henkilöstön työtä).
Palveluntuottajalla on harkintavaltaa suunnitelman laatimisessa
Omavalvontasuunnitelma on tehtävä sähköisesti, mutta muutoin sille ei ole säädetty muotovaatimuksia.
Palveluntuottajalla on harkintavaltaa suunnitelman laatimisessa ja teknisessä toteutuksessa. Tärkeää on huomioida oman palveluyksikön tarjoamat palvelut ja niiden mahdolliset erityispiirteet. Suunnitelma kuvaa kussakin yksikössä tuotettavien palvelujen laatua ja asianmukaisuutta, miten epäkohdat ja riskit tunnistetaan sekä miten niihin puututaan. Omavalvontasuunnitelma ei siten välttämättä ole yhtä laaja tai samanlainen kaikille toimijoille eli suoraa kopiointia toiselta kannattaa siten välttää.
Laajuus - suhteutetaan palveluyksikön toimintaan
Suunnitelman laajuus määräytyy palveluyksikön palvelutoiminnan sisällön ja laajuuden perusteella. Omavalvontasuunnitelman pitää kattaa kaikki palveluyksikössä tuotettavat palvelut. Mitä monipuolisempi ja riskialttiimpi palveluyksikön palvelutoiminta on, sitä laajempi ja yksityiskohtaisempi suunnitelmakin on.***
Ajantasaisuus ja julkaiseminen
Omavalvontasuunnitelma on pidettävä ajantasaisena eli jos palveluyksikön toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka liittyvät tuotettaviin palveluihin, niiden laatuun tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen, pitää päivityksiä tehdä.
Palveluntuottajan on julkaistava omavalvontasuunnitelma julkisuutta edistävällä tavalla, esimerkiksi verkkosivuilla. Lisäksi omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävillä palveluyksikössä.
Mikäli omavalvontasuunnitelmaan tehdään muutoksia, pitää suunnitelman viimeisin versio julkaista viiveettä ja olla julkisesti saatavilla.
Entä jos omavalvontasuunnitelma on jo aiemmin tehty?
Jos omavalvontasuunnitelma vastaa voimassa olevan lainsäädännön ja Valviran antaman määräyksen vaatimuksia eikä muutakaan tarvetta suunnitelman päivittämiselle ilmene, voi merkitä omavalvontasuunnitelman tarkastetuksi. Jos taas havaitsee, että palveluyksikön jotain toimintaprosessia ei ole laadittu Valviran määräyksen edellyttämällä tavalla tulee suunnitelmaa päivittää.
Pitääkö olla huolissaan?
Uuden lain ja määräyksen soveltaminen käytäntöön vie aikaa. Valviran itsensä antama määräys asiassa on viivästynyt siitä, kun laki tuli voimaan, eikä toimijoille ole annettu mallipohjaa, joten ymmärrystä toimijoiden tilanteeseen viranomaistenkin taholta varmasti on. Asiassa kannattaa hyödyntää Valviran neuvontaa, johon yhteystiedot löytyvät alta.
Lähteet:
www.avi.fi
Aluehallintovirasto/omavalvonta/omavalvontasuunnitelma
www.valvira.fi
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan omavalvonta | Valvira
Lue lisää omavalvontasuunnitelmasta ja Valviran omavalvontasuunnitelmamääräyksestä
Lisätietoja:
- Em. sivuilta, joista löytyy myös viranomaisten julkaisemat usein kysytyt kysymykset (UKK)
- Valviran ilmoittama yksityiskohtainen lakineuvonta: arttu.malava@valvira.fi, p. 0295 209 231; paivi.vuorinen@valvira.fi; p. 0295 209 402; niina.porkola@valvira.fi, p. 0295 209 359.
*Suunnitelman laatimisvelvollisuus ei koske valvontalain ulkopuolelle jääviä toimintoja, kuten henkilöstövuokraustoimintaa.
***Esim. jos palveluntuottaja ei käytä asiakastietolain mukaista tietojärjestelmää, ei määräyksen tietojärjestelmiä koskevia vaatimuksia sovelleta silloin palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaan. Jos taas esim. palveluyksikköön kuuluvien palvelujen tuottamisessa käytetään laitteita, välineitä, tietojärjestelmiä tai teknologisia ratkaisuja, jotka on kuvattu omavalvontasuunnitelmaa koskevassa määräyksessä, pitää suunnitelmassa huomioida nämä määräyksen vaatimukset.
Onko tarjolla luvattoman epämääräinen sopimus?
Kati Lehtonen, Lakimies, Lääkäriliitto
Kun lääkäri on tekemässä omaa työsopimustaan, on aina syytä kiinnittää erityistä huomiota sopimuksen ehtoihin. Tämä koskee myös vuokralääkäreitä, jotka solmivat työsopimuksia vuokralääkäriyritysten kanssa.
Lääkärin tulee tiedostaa, mihin hän sopimuksessa sitoutuu. Tärkeää on olla selvillä siitä:
- minkälainen on todellinen työnkuva ja vastaako se sitä, mistä on rekrytoivan työnantajan kanssa keskusteltu.
- voiko sopimuksesta irtisanoutua ja miten se tarvittaessa tapahtuu.
- miten työajat määräytyvät ja miten ylityöt korvataan.
- noudatetaanko alalla vallitsevan TES:n ehtoja ja
- onko seniorituki tosiasiallisesti järjestetty.
Sellaisen sopimuksen tekeminen, joka puitesopimuksen tyyppisesti mahdollistaa erilaiset vaihtoehdot –esimerkiksi henkilöstövuokraus, alihankinta – ei ole suositeltavaa. Sama koskee mahdollisia ehtolausekkeita, joissa esitetään, että jos sopimusta verotuksellisesti tai muista syistä tulkittaisiinkin muuksi kuin työsopimukseksi (esimerkiksi yrittäjäsopimukseksi), niin tulkintariskin kantaa työtekijä.
Tulkinnanvara sopimusehdoissa on riski
Sopimuksia tehtäessä kaikenlainen epämääräisyys on hankalaa, aiheuttaa tulkintariskejä ja pahimmillaan viimekädessä riitatilanteita. Sopimuksiin on syytä edellyttää kirjattavaksi selkeät ja yksiselitteiset ehdot. Tästä on hyvä muistuttaa siksikin, että työsopimuslain 1 §:n soveltamisalaan tuli 3.3.2023 (astui voimaan 1.7.2023) tarkennus siitä, että … ”tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.”
On siis viisasta varmistaa jo sopimusta tehtäessä, että se ei sisällä epätäsmällisyyksiä, jotka mahdollistaisivat, että tehdyn sopimuksen luonteesta päättäisivät myöhemmin muut kuin työsuhteen osapuolet itse.
Nuori lääkäri ostopalvelusopimusten pyörityksessä
Ostopalvelut ja alihankinta ovat päivän sana, etenkin nyt, kun Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa 1.1.2023 lukien. Kentällä liikkuu entistä enemmän työvoiman vuokrausta ja työvoimaa välittäviä yrityksiä ja muita toimijoita. Ne tarjoavat mitä erilaisimpia sopimuksia, joilla houkutellaan lääkäreitä töihin. Hyvin usein kohteena ovat nuoret, vastavalmistuneet lääkärit.
On ensiarvoisen tärkeää tiedostaa, minkälaiseen sopimukseen on sitoutumassa ja mitä mahdollisia riskejä sopimukseen liittyy, esimerkiksi tulkitaanko sopimusta työsopimukseksi vai yrittäjäsopimukseksi, kuka vastaa vakuutuksista, seuraanko sopimusta mahdollisesti pitkä kilpailukielto, rajoittaako sopimus mahdollista rekrytointia jatkossa tai jääkö epäselvän sopimuksen viimekätinen tulkinta lääkärin vahingoksi.
Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen neuvottelu sopimusmuutoksista ei ole helppoa varsinkaan, jos aiempaa kokemusta sellaisesta ei ole. Pahimmillaan verottaja tai eläkeviranomaiset heräävät arvioimaan toiminnan luonnetta, josta voi myöhemmin tulla ikäviä jälkiseuraamuksia.
Lääkäriliitto laati viime vuonna suosituksen vastavalmistuneen lääkärin siirtymisestä yksityissektorille. Tutustu suositukseen täällä.
Suosituksen periaatteita kannattaa käydä läpi. Valmistumisen jälkeen on tärkeää hankkia kokemusta ja työsuhteessa toimiminen on varteenotettava ja turvallinen tapa aloittaa toiminta
Lääkäriasema haluaa muuttaa sopimusta. Mitä teen?
Kati Lehtonen, Lakimies, Lääkäriliitto
Sopimusehtojen muutosta ammatinharjoittaja- tai yhtiömuotoiseen sopimukseen ei voi tehdä yksipuolisesti. Lääkäriasema ei voi esimerkiksi muuttaa sovittua vuokraprosenttia vain ilmoitusluonteisesti. Siitä on neuvoteltava. Oma voimassaoleva sopimus kannattaa ehdottomasti tarkistaa ja sopimusneuvotteluun panostaa.
Neuvotteluissa on tärkeää selvittää, mitä tarjotaan korotuksen vastapainoksi eli mitä hyötyjä lääkäri siitä saa. Neuvotteluissa vaikuttavat muun muassa erikoisala, kokemus, kuinka kauan on toiminut lääkärinä samassa paikassa, vakiintunut potilaskunta ja onko hajauttanut vastaanottotoimintaansa useampaan paikkaan.
Muutostilanne voi olla myös paikka miettiä tilannettaan ja toimintamalliaan. Ammatinharjoittaja on rekisterinpitäjä ja hänellä on oikeus saada omien potilaidensa potilasasiakirjat mukaansa toimipaikan vaihtuessa.
Hammaslääkärit ovat perinteisesti toimineet yhteisvastaanotoilla. Tällöin hallinnolliset asiat, tilat ja laitteet järjestetään yhteisesti, mutta kukin toimii itsenäisenä yrittäjänä. Tällainen toiminta ei lääkäreillekään ole vierasta eli yhteisvastaanoton perustaminen kollegojen kanssa on myös vaihtoehto.
Lääkärillä on yksityissektorilla mahdollisuus toimia myös työsuhteessa, jolloin työlainsäädäntö turvaa muun muassa irtisanomistilanteessa. Jos miettii työsuhdetta, on hyvä katsoa, että työsopimuksessa on kaikki olennaiset ehdot.
On kysymys sitten yrittäjäsopimuksesta tai työsopimuksesta tai niiden muutoksista, niin liittoon voi olla aina yhteydessä ja sopimuksen voi tarkistuttaa liiton lakimiehillä. Erityisen tärkeää tämä on, jos jokin ehto on epäselvä tai sopimus muutoin mietityttää.
Lisätietoja: lakimies, VT Kati Lehtonen, puh. 09 393091 ja lakimiehet@laakariliitto.fi
Liitto on yhdessä LPY:n kanssa neuvotellut ammatinharjoittajan vastaanoton mallisopimuksen ja siihen kuuluvat liitteet. Myös yhtiömuotoiselle toiminnalle on vastaavat asiakirjat.
Lisätietoa löydät täältä.