Lääkärisopimus ja KVTES
Kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämissä sairaaloissa noudatetaan Lääkärisopimusta, josta tulee valtaosa työaikaa ja palkkausta koskevista säännöksistä. Sen lisäksi sovelletaan KVTES:n määräyksiä esim. vuosilomien ja perhevapaiden osalta.
Useimmissa sairaanhoitopiireissä tehtäväkohtaisten palkkojen määräytymisperusteet ovat selkeästi Lääkärisopimuksen vähimmäispalkkoja parempia. Sairaalalääkärien säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa/työaikajaksossa.
Kunkin sairaalan lääkäriluottamusmies tietää yleensä parhaiten sairaaloittain sovituista Lääkärisopimuksen soveltamisista. Tarvittaessa voit kysyä sopimuksiin liittyvistä asioista lakimiehiltämme.
Lääkärisopimuksen sairaalalääkäreitä koskevat määräykset
Lääkärisopimuksen liitteessä 3 on määritelty sairaalalääkärien vähimmäispalkat virkanimikkeittäin. Tavoitteena on, että lääkärien ansiot kasvavat pätevyyden ja osaamisen lisääntyessä. Opiskelijoille on oma vähimmäispalkka. Laillistetuille lääkäreille on sopimuksessa kaksi hinnoitteluporrasta, joista korkeampaa noudatetaan silloin kun lääkäri on toiminut vähintään kolme vuotta laillistetun lääkärin tehtävissä. Erikoislääkäreillä on 1.4.2021 lukien kaksi hinnoitteluporrasta, erikoislääkärin tehtävät ja erikoislääkärin vaativat tehtävät.
Yleiskirje 2/2021, Lääkärisopimuksen muutokset 1.4.2021
Sairaalalääkärin tehtäväkohtainen palkka määritetään hänen tehtäviensä vaativuuden mukaan. Tehtäväkohtainen palkka voi nousta paljonkin sopimuksen vähimmäispalkkaa korkeammaksi. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksetaan tyypillisesti henkilökohtaista lisää ja työkokemuslisää. Lisäksi maksetaan todistus- ja lausuntopalkkioita.
Palkkatohtori-palvelulla voit verrata omaa ansiotasoasi muiden vastaavassa tehtävässä sairaaloissa toimivien lääkärien palkkaukseen. Lisätietoja palkka-asioista löytyy täältä.
Päivystys virkavelvollisuutena
Päivystys kuuluu lääkärin virkavelvollisuuksiin pohjautuen työaikalain määräyksiin julkisen viranhaltijan velvollisuuksista. Lääkärisopimuksen yleisestä osasta löytyy päivystystä koskevia määräyksiä (mm. päivystyksen määritelmä, päivystysmuodot, päivystysvelvollisuus, päivystyssidonnaisuuden rajoitus ja päivystäjän matkakulujen korvaaminen).
Työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan päivystystä, jota lääkäri on määrätty suorittamaan työpaikalla. Kultakin työpaikkapäivystyksen tunnilta maksetaan Lääkärisopimuksen taulukon mukaisella kertoimella korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika. Kerroin vaihtelee Lääkärisopimuksen mukaan välillä 1,75–3. Työpaikkapäivystystä seuraava työpäivä suunnitellaan lähtökohtaisesti vapaaksi joko kokonaan tai osittain päivystyksen vapaa-aikakorvausta hyväksi käyttäen.
Vapaamuotoisella päivystyksellä (puhelinpäivystyksellä) tarkoitetaan muualla kuin päivystyspisteessä tapahtuvaa varallaoloa. Vapaamuotoisen päivystyksen varallaolosta maksetaan koko päivystysvuoron ajalta rahakorvaus, joka lasketaan lääkärin korottamattomasta tuntipalkasta, tai annetaan vastaava vapaa-aika. Korvausprosentti vaihtelee vaaditun valmiusajan ja viikonpäivän mukaan 19–36 prosentin välillä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Vapaamuotoisen päivystyksen aikana tehdystä aktiivityöstä maksetaan korvaus kuten työpaikkapäivystyksestä.
Lääkäriopettajien sivuvirat
Yliopisto-opettajina toimivilla lääkäreillä on yliopistollisessa sairaalassa sivuvirat, joiden palvelussuhteen ehdot määritellään Lääkärisopimuksessa. Sivuvirassa olevalla erikoislääkärillä sivuviran tehtäväkohtainen palkka on vähintään 30 prosenttia vastaavan erikoislääkärin peruspalkasta, ja erikoistuvan lääkärin palkka 20 prosenttia vastaavasta erikoistuvan lääkärin peruspalkasta. Päivystyskorvauksien laskemisessa käytetään kokoaikaisen sairaalalääkärin varsinaista palkkaa.
Sivuviranhaltijan työaikaa ei ole määritelty Lääkärisopimuksessa, mutta käytännössä kliinisen työn määrä on keskimäärin 10–12 tuntia viikossa.