Kunnallinen Lääkärisopimus
Kunnallisessa Lääkärisopimuksessa (LS) on sovittu suurelta osin kuntasektorilla esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja eläinlääkintätehtävissä työskentelevien lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien virka- ja työsuhteen ehdoista. Lääkärisopimuksessa on myös sovittu, miltä osin noudatetaan lisäksi Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES).
Kuka neuvottelee?
Lääkärisopimuksen osalta neuvotteluja käyvät Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Lääkäriliittojen neuvottelujärjestön (LNJ) neuvottelijat. Kunkin LNJ:n jäsenjärjestön eli Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton neuvottelijat osallistuvat neuvotteluihin.
Kuka päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä?
Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton päätöksentekijät hyväksyvät neuvottelutulokset omalta osaltaan. Lääkärisopimuksen hyväksyy tai hylkää Lääkäriliittojen neuvottelujärjestön hallitus. Jukon hallitus vahvistaa päätöksellään myös Lääkärisopimuksen hyväksymisen ja myös sopimus allekirjoitetaan Jukon nimissä.
Mikä on Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö?
Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö (LNJ) on entiseltä nimeltään Lääkärikartelli. Se on lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien yhteinen neuvottelujärjestö, joka hoitaa kaikkien lääkäriryhmien edunvalvontaa. Sen toiminnasta vastaavat Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto.
LNJ on Akavan julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon jäsen. Järjestön myötä lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit saivat 90-luvulla oman Lääkärisopimuksen sekä oikeuden neuvotella julkisen sektorin virkasuhteen ehdoista kuntatyönantajan kanssa.
Neuvottelutoiminta onkin LNJ:n varsinainen tehtävä. Lisäksi kunnallisten luottamusmieskoulutusten järjestäminen kuuluu LNJ:lle. LNJ on myös tiedonjako- ja yhteistyöfoorumi, joka hallinnoi puhelinreseptipalkkioita hoitavaa järjestelmää.
Mikä on Juko?
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se muodostaa korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän.
Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä se on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista.
Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö on yksi Jukon jäsenyhdistyksistä.
Palkankorotuksiin liittyviä käsitteitä
Mikä on yleiskorotus?
Yleiskorotus on virka- ja työehtosopimuksessa sovittu euro- tai prosenttimääräinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville. Perinteisesti akavalaiset liitot ovat tavoitelleet prosenttimuotoisia korotuksia, jotka ovat suhteellisesti samansuuruisia kaikille palkansaajille.
Mitä tarkoittaa sopimuksen kustannusvaikutus?
Virka- ja työehtosopimuksen kustannusvaikutus tarkoittaa sopimuksen palkankorotusten ja laadullisten muutosten todellisia kustannuksia työnantajalle. Laadullisia muutoksia voivat olla esimerkiksi työaikaa tai vuosilomaa koskeviin määräyksiin tehtävät muutokset. Niistä ja palkankorotuksista muodostuu kustannusten kokonaisvaikutus.
Mitä eroa on palkankorotuksella ja sen kustannusvaikutuksella?
Virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan joko tarkasta palkankorotuksesta tiettyihin palkanosiin tai korotuserän kustannusvaikutuksesta. Palkankorotus (esimerkiksi yleiskorotus) ja sen kustannusvaikutus ovat eri asioita. Lääkäreillä yleiskorotuksen kustannusvaikutus voi olla matalampi kuin itse palkankorotus. Tämä johtuu siitä, että yleiskorotus ei yleensä korota suoriteperusteisia palkanosia, kuten toimenpide- ja käyntipalkkioita. Jotta tietty kustannusvaikutus toteutuisi, voidaan sopia joko korkeammasta yleiskorotuksesta tai suoriteperusteisten lisien korottamisesta.