Lääkäreiden ja teollisuuden toimiva suhde on tärkeä potilaita hyödyttävän tutkimustyön ja tuotekehityksen varmistamiseksi. Lääkärit tarvitsevat yhä enemmän modernin lääketeollisuuden sekä instrumentti- ja implanttiteollisuuden tuotteita potilaidensa auttamiseksi. Teollisuudella on myös merkittävä rooli lääkärien täydennys- ja jatkokoulutuksen rahoittajana.

Lääkärin ja teollisuuden suhde voi olla eettisesti ongelmallinen useasta syystä. Lääkärit ovat teollisuuden tuotemarkkinoinnin ja tuotteiden myynnin keskeinen kohderyhmä. Lääketieteen eri alojen johtavat asiantuntijat ovat erityisen tärkeä kohderyhmä. Riskinä on, että lääkärien hoitokäytännöt ohjautuvat markkinoinnin vaikutuksesta lääketieteellisesti perustelemattomalla tavalla. Tutkimusten mukaan markkinoinnilla on vaikutusta lääkkeiden määräämiskäytäntöihin ja pienetkin lahjat ovat vaikuttavia. Yksittäisen lääkärin tai koko lääkärikunnan asema ja uskottavuus voi kärsiä liiallisten markkinointiin liittyvien etujen vastaanottamisesta. Lääkäri voi lääketeollisuuden palveluksessa työskennellessään myös kokea ristiriitaisia velvollisuuksia tai esteellisyysongelmia.

Lääkärien ja teollisuuden yhteistyön avoimuus on keskeisen tärkeää, jotta luottamus lääkäriin potilaan hoitajana ja oikeudenmukaisena yhteiskunnallisena toimijana ei vaarannu. Lääkärien ja lääkeyritysten yhteistyön ja taloudellisten suhteiden on syytä olla sen laatuiset, että ne kestävät julkisen tarkastelun. Yhteistyön ja taloudellisten suhteiden piilottaminen on omiaan luomaan epäluottamusta lääkärikunnan riippumattomuuteen.

Lääkärit ja kaupalliset yritykset -ohjeen (Suomen Lääkäriliitto) mukaan taloudelliset sidonnaisuudet on syytä ilmoittaa mm. julkaisujen ja luentojen yhteydessä.

Lääketeollisuus ry:n eettisten ohjeiden mukaisesti lääkeyritykset nykyisin dokumentoivat ja julkistavat taloudelliset etuudet, jotka ne kohdistavat terveydenhuoltoalan organisaatioille ja ammattilaisille. Lääkeyritykset julkistavat kerran vuodessa yksilötasoiset tiedot edellisen vuoden annetuista taloudellisista etuuksista.

Antaessaan taloudellisen etuuden lääkeyrityksen tulee pyytää etuuden saajalta suostumus tietojen julkistamiseen. Suostumuksen antamisesta ei ole syytä kieltäytyä kuin erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Julkistamisen kieltäminen voidaan julkisuudessa tulkita signaaliksi siitä, että yksittäiseen etuuteen tai laajemmin lääkärikunnan ja lääketeollisuuden suhteeseen liittyy ongelmallisia elementtejä. Mikäli lääkäri arvioi tiedon julkistamisen olevan ongelmallista, hänen on syytä harkita taloudellisen etuuden vastaanottamisen tarkoituksenmukaisuutta.

LÄÄKÄRIT JA MARKKINOINTI

Teollisuuden harjoittama markkinointi on lääkäreille merkittävä tapa saada tietoa uusista tuotteista. Mikäli lääkäri ei suhtaudu markkinointiin ja teollisuuden tarjoamaan informaatioon riittävän ammatillisesti ja kriittisesti, on vaarana, että lääkekustannukset kasvavat perusteetta. Uudet ja kalliimmat valmisteet eivät välttämättä ole merkittävästi parempia kuin vanhat. Lääkkeiden käyttö voi myös lisääntyä ilman lääketieteellisiä perusteita, tai lääkkeitä aletaan käyttää tarkoituksiin, joihin niitä ei välttämättä tarvittaisi. Lääkärin tulee suhtautua kriittisesti lääketieteen toiminta-alueen laajentamiseen ja lääketieteellisten ratkaisujen tarjoamiseen sellaisiin ongelmiin, jotka voidaan ratkaista muilla tavoin. (Ks. Medikalisaatio)

Lääkärin on koulutuksensa perusteella tarkkaan punnittava ja arvioitava markkinointi-informaation luotettavuus ja uusien tuotteiden hyödyllisyys potilaalle. Hoitopäätökset tulee tehdä aina yksinomaan potilaan etua ajatellen, ja tieto uusien lääkkeiden ja muiden uusien tuotteiden vaikutuksista tulee hankkia puolueettomista lähteistä. Ratkaisuissa on otettava huomioon myös hinta. Terveydenhuollon rajallisten varojen käyttö uusimpiin ja kalleimpiin lääkkeisiin ei aina ole tehokkain tapa edistää potilaiden terveyttä. Lääkärin on ajateltava potilaiden etua kokonaisuutena ja muistettava, että teollisuuden markkinointi on luonnollisista syistä hyvin lääke- ja välinekeskeistä.

Suomen Lääkäriliitolla on selkeät ohjeet lääkärien ja teollisuuden yhteistyöstä. Niissä määritellään lääkemarkkinointitilaisuuksien ja lääketeollisuuden järjestämien koulutustilaisuuksien käytännön ehdot. Lääkäriliiton ohjetta vastaavat yhteistyön pelisäännöt on vahvistettu myös lääketeollisuuden omissa markkinointiohjeissa sekä lääkelaissa (395/1987) ja lääkeasetuksessa (693/1987), jotka asettavat lääkärille myös juridisen vastuun sopimattoman markkinoinnin vastaanottamisesta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo lääkemarkkinointia, muun muassa sen kohderyhmää ja oikeaa tietosisältöä sekä vieraanvaraisuuden kohtuullisuutta.

Liiton ohjeiden mukaan lääkärit saavat ottaa vastaan mainoslahjan yritykseltä, mikäli lahja ei liity lääkemääräystä edellyttävään lääkkeeseen, lahjan arvo on nimellinen, se on vastaanottajalle taloudelliselta merkitykseltä vähäinen ja se liittyy ensisijaisesti lääkärin ammatinharjoittamiseen. Lahjan tarkoitus ei saa olla se, että lääkäri määräisi tiettyä lääkettä, käyttäisi tiettyjä välineitä tai materiaaleja eikä se, että lääkäri ohjaisi potilaita määrättyyn hoitopaikkaan vastineeksi lahjasta. Lääkärin on hyvä suhtautua kriittisesti kaikkiin tarjottuihin lahjoihin.

Lääketeollisuuden markkinointiohjeissa linjataan muun muassa, että terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluville ei saa tarjota tai muuten antaa suoraan eikä peitellysti taloudellisia kannustimia ja houkuttimia. Terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvien tai näiden yhteenliittymien harrastustoiminnan tukeminen on kiellettyä.

Lääketeollisuuden rooli lääkärien jatko- ja täydennyskoulutuksessa on yhä hyvin tärkeä, vaikka vuonna 2003 säädetty asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta (1194/2003) määrittää koulutuksen järjestämisen työnantajan vastuulle. Tämän takia lääkärin tulee kiinnittää huomiota koulutuksen laatuun ja riippumattomuuteen. Riippumaton koulutus takaa edellytykset riippumattomalle ammattikunnalle. On huolestuttavaa, jos organisaation täydennyskoulutus perustuu merkittävästi kaupallisten tahojen suoraan tai välillisesti rahoittamaan koulutukseen. Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki (Pro Medico) on pyrkinyt parantamaan koulutuksen laatua ja riippumattomuutta ja on antanut asiaa koskevan suosituksen.

LÄÄKÄRI TEOLLISUUDEN PALVELUKSESSA

Lääketeollisuuden palveluksessa oleva lääkäri voi kohdata hankalia velvollisuuksien ristiriitoja, jos kaupallinen ja terveydellinen hyvä, yrityksen toimintatavat ja lääkärin etiikka joutuvat ristiriitaan. Lääkärin eettiset velvoitteet koskevat kaikkia lääkäreitä riippumatta heidän työnantajastaan.

Lääkäri voi toimia kaupallisen yrityksen konsulttina, kouluttajana tai neuvottelukunnan jäsenenä, mikäli toiminta ei vaaranna lääkärin objektiivisuutta eikä ole ristiriidassa niiden velvollisuuksien kanssa, jotka lääkärillä on potilasta kohtaan. Toiminta ja muut suhteet kaupalliseen yritykseen on julkistettava täydellisesti aina, kun tämä on tarpeellista, esimerkiksi luentojen, artikkeleiden ja raporttien yhteydessä. Konsultoinnin pelisääntöjä on tarkemmin avattu Lääketeollisuuden eettisissä ohjeissa. Lääketieteelliset lehdet ovat olleet edelläkävijöitä vaatiessaan kirjoittajia ilmoittamaan taloudelliset sidonnaisuutensa. (Ks. Lääketieteellinen julkaisutoiminta)

Tulosvastuullisissa tehtävissä toimivat lääkärit joutuvat yhä useammin tekemään edustamansa laitoksen kannalta merkittäviä ostopäätöksiä tai esittelemään niitä. Tällöin lääkärin on toimittava lääketieteellisen asiantuntemuksensa pohjalta ja otettava huomioon esteellisyyteen liittyvät seikat: hän ei voi edustaa sekä myyvää että ostavaa osapuolta. (Ks. Lääkärin esteellisyys) Lääkäri ei luonnollisesti saa vaatia itselleen tai muille erityisiä etuja ostopäätösten ehtoina.

LÄÄKÄRI TUTKIJANA

Lääkärit vaikuttavat lääkkeiden, implanttien ja instrumenttien tuotekehittelyyn paitsi teollisuuden palveluksessa ja tekemällä kliinisiä tutkimuksia, myös käyttökokemuksin ja parannusehdotuksin. Lääkärien ja teollisuuden välisten suhteiden on oltava toimivat ja hyvät, jotta potilaita hyödyttävien uusien tuotteiden kehittäminen olisi mahdollisimman tehokasta. Toisaalta tutkimuksiin liittyy myös eettisiä haasteita, joista keskeisiä ovat tutkimuskohteen valinta, tutkimuksen tavoitteet ja tulosten julkaiseminen. Koska kaikkea ei voida tutkia, tulee tutkimuksessa keskittyä terveydenhuollon kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Ongelmallisia ovat niin sanotut markkinointitutkimukset, joiden tavoitteena on ainakin osaltaan lisätä lääkkeen tunnettuutta ja käyttöä. Jos tutkimuksen päämääriä ei ole kerrottu avoimesti, markkinointitutkimukset voivat pahimmillaan hukata terveydenhuollon resursseja ja johtaa potilaita harhaan. Tutkimuksen tulosten salaaminen markkinointisyistä on epäeettistä.

LISÄTIETOJA
Eturistiriitojen tunnistaminen ja ratkaiseminen lääkärien täydennyskoulutuksessa. ProMedico. www.duodecim.fi 
Hietanen P, Lahdenne P, Mäkelä M. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen uudistuu. Suomen Lääkärilehti 2010;37:2909–10.
Lääketeollisuuden eettiset ohjeet 2019. www.laaketeollisuus.fi
Lääkärit ja kaupalliset yritykset -ohje. Suomen Lääkäriliitto 2014. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/laakarit-ja-kaupalliset-yritykset/
Parkkila-Harju M. Syytä ylpeyteen. Suomen Lääkärilehti 2017;22:1399.
Statement Concerning the Relationship Between Physicians and Commercial Enterprises. WMA 2009. www.wma.net