Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan lääkäri on oikeutettu määräämään lääkkeitä, tekemään tutkimuksia ja antamaan hoitoa kenelle tahansa potilaalle. Hätä- ja ensiaputilanteita lukuun ottamatta lääkärin on syytä arvioida tilannetta tarkemmin, jos hoidon tai lääkärinlausunnon tarvitsijana on lähiomainen tai muu läheinen tai jos hän aikoo hoitaa itseään.

Potilas-lääkärisuhde on ammatillinen, eettisten ohjeiden ja profession pitkän tradition määrittelemä. Henkilökohtaiset tunteet on pidettävä erillään ammattiroolista. Tunneside potilaan kanssa häiritsee objektiivisuutta ja voi johtaa huonompaan hoitoon tai vääriin ratkaisuihin. Erityisesti vaativissa operatiivisissa toimenpiteissä lääkärin läheinen tunneside potilaaseen voi vääristää arviointia ja heikentää keskittymistä. Siksi lääkärille ei suositella läheisen henkilön leikkaamista, vaan on parempi siirtää hoitovastuu kollegalle. Ammatillisen ja yksityiselämän roolien erottamiseen on hyvät perusteet.

Lääkäri voi hoitaa lähiomaisen arkiset pienet vaivat, oireet ja vaikkapa tavalliset infektiot. On hyvä muistaa, että myös lähiomaisella tai läheisellä on oikeus hyvään hoitoon ja lääkärin läheisenä antamaan henkiseen tukeen. Tarpeelliset laboratorio- tai kuvantamistutkimukset eivät saa jäädä tekemättä. Krooniset sairaudet on parempi hoitaa vastaanotolla eikä kotikeittiössä. Psykiatriset sairaudet ja lääkitykset on syytä hoitaa asianmukaisessa hoitopaikassa. Erityisesti PKV-lääkkeiden määräämisessä läheiselle on oltava pidättyväinen ja noudatettava valvontaviranomaisten suosituksia. Ammattihenkilöiden valvonnassa tulee esille tapauksia, joissa lähiomaiset ovat painostaneet lääkäriä epäasialliseen lääkemääräysten kirjoittamiseen.

Läheisten hoidossa pätevät samat eettiset ja juridiset ohjeet ja määräykset kuin muiden potilaiden hoidossa. Myös läheisten hoitaminen edellyttää huolellista anamneesia, aiempaan sairauskertomukseen perehtymistä ja kliinisen statuksen riittävää selvittämistä. Potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä, vaikka kyseessä olisi oman lapsen tai naapurin hoito. Tämä on välttämätöntä potilasturvallisuuden ja lääkärin oman oikeusturvan vuoksi. Ilman potilasasiakirjamerkintöjä tiedot eivät näy myöskään Kanta-arkistossa. Ketä tahansa potilasta on ongelmallista hoitaa tarkistamatta aiempia potilastietoja. Jos seurauksena on hoitovirhe tai potilasvahinko, ei läheinen ehkä uskalla tai halua hakea korvauksia.

Laillistetun lääkärin oikeudet ja autonomia ovat laajat. Myös läheisiä hoidettaessa on kuitenkin muistettava esteellisyyskysymykset ja hyvä hallintotapa. Tämä on erityisen välttämätöntä, kun kyseessä ovat taloudelliset edut ja/tai lupa-asiat. Lääkärin on syytä pidättyä kirjoittamasta läheiselle lääkärinlausuntoa esimerkiksi eläkettä, ampuma-aselupaa, edunvalvontalausuntoa, sairauslomaa, vakuutuslausuntoa tai vastaavaa varten. Käytännössä viranomainen tai työnantaja voi kieltäytyä hyväksymästä lääkärin läheiselleen kirjoittamaa lääkärinlausuntoa. (Ks. Lääkärin esteellisyys)

Lääkärillä on oikeus asettua potilaan asemaan ja saada hoitosuositusten mukaiset tutkimukset, hoidot ja seuranta, joten hänen omat sairautensa on syytä hoitaa asiaan kuuluvassa hoitopaikassa. (Ks. Lääkärin työkyky ja terveyspalveluiden käyttö) Niin kutsutuilla käytäväkonsultaatioilla ei pidä hoitaa vakavia tai kroonisia sairauksia – sen enempää työtovereiden, perheenjäsenten kuin omiakaan. Lääkärin ei pidä määrätä itselleen PKV-lääkkeitä vaan hakeutua toisen lääkärin hoitoon.