Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä määrittelee ammattieettiset velvollisuudet seuraavasti: ”Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.”

Lääkärin ja hammaslääkärin on ammattieettisten velvollisuuksiensa mukaisesti aina annettava apua kiireellisen hoidon tarpeessa oleville. Muita erityisiä velvollisuuksia ovat muun muassa potilasasiakirjojen laatimis- ja säilyttämisvelvollisuus, salassapitovelvollisuus, velvollisuus ilmoittaa aluehallintovirastolle itsenäisen ammatinharjoittamisen aloittamisesta ja velvollisuus ottaa tarpeelliset vakuutukset. Lääkärin ja hammaslääkärin on toiminnassaan otettava huomioon potilaan oikeudet. Niistä keskeisiä ovat oikeus hyvään hoitoon, hoitosuunnitelmaan, hoitoon yhteisymmärryksessä sekä oikeus tiedonsaantiin ja potilasasiakirjojen tarkistukseen.

LUPA-, OHJAUS- JA VALVONTAVIRANOMAISET

Aluehallintovirastot (AVI) vastaavat alueellisesta viranomaisvalvonnasta. Valtakunnallisesta viranomaisvalvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Lupahallinnon, ohjauksen ja valvonnan tarkoituksena on potilasturvallisuuden varmistaminen ja terveydenhuollon laadun edistäminen. Lupahallinto on ennakoivaa valvontaa, johon kuuluu muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistus, nimikesuojaus ja rekisteröinti, yksityisen terveydenhuollon luvat ja itsenäisen ammatinharjoittamisen rekisteröinti. Valvira ohjaa terveydenhuollon toimintayksiköitä, ammattihenkilöitä sekä aluehallintovirastoja yhtenäisten valtakunnallisten menettelytapojen noudattamisessa esimerkiksi valtakunnallisten valvontaohjelmien avulla.

Valvira ja aluehallintovirastot valvovat sekä terveydenhuollon organisaatioita että yksittäisiä ammattihenkilöitä. Yksittäisen ammattihenkilön toimintaa tarkasteltaessa on otettava huomioon organisaation toimintatavat ja johdon antama ohjeistus. Potilasturvallisuudessa systeeminäkökulma on keskeinen.

Valvonta-asiat voivat tulla vireille esimerkiksi potilaiden tai omaisten kanteluina tai esimiesten, apteekkien, muiden viranomaisten tai tuomioistuinten ilmoitusten perusteella. Valvira voi ottaa myös omasta aloitteestaan selvitettäväkseen tapauksia julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella. Lisäksi Valvira ja AVIt antavat pyynnöstä lausuntoja muille viranomaisille, kuten eduskunnan oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille tai oikeuslääketieteellisissä kuolemansyyn selvittämisasioissa poliisille.

Valtaosa kanteluista käsitellään aluehallintovirastoissa. Valvira käsittelee kantelut, jotka koskevat potilaan vaikeaan vammautumiseen tai menehtymiseen johtanutta hoitoa. Se käsittelee myös laajakantoisia ja periaatteellisia kysymyksiä koskevat kantelut. Hallintolain muutosten tultua voimaan vuonna 2014 Valvira on siirtänyt yhä enemmän kanteluita terveydenhuollon toimintayksikköön käsiteltäväksi muistutuksina. Valvira arvioi sille selvitettäväksi jääneet kantelut joko potilasasiakirjojen perusteella tai pyytämällä niiden lisäksi toimintayksikön johdon kautta selvitykset potilaan hoitoon osallistuneilta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. Valvira pyytää myös lääketieteellisestä toiminnasta vastaavalta johtajalta lausunnon tapahtumaketjusta, ammattihenkilöiden toiminnasta ja toimintayksikön ohjeistuksesta. Asian arvioimiseksi Valvira voi pyytää myös kyseisen alan pysyvän asiantuntijan lausunnon.

Potilas tai hänen omaisensa tekee melko usein kanteluasiasta ilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen (PVK) taloudellisen korvauksen hakemiseksi. (Ks. Potilasvahingot, hoitohaitat ja hoitovirheet) PVK ja potilasvahinkolautakunta käsittelevät korvausasian täysin itsenäisesti ja erillään aluehallintoviraston tai Valviran selvityksestä. Tietoa vaihdetaan perustellusta pyynnöstä.

Valviraan on keskitetty myös sellaiset valvonta-asiat, joissa arvioidaan lääkärin tai hammaslääkärin terveydentilaa ja ammatillista toimintakykyä tai ammattitaitoa. Asian selvittämiseksi Valviralla on mahdollisuus määrätä lääkäri terveydentilan ja ammatillisen toimintakyvyn tai ammattitaidon selvitykseen. Valvira voi myös määrätä AVIn tekemään vastaanottotarkastuksen ammattihenkilön toimipaikkaan. Tarkastuksen yhteydessä voidaan ottaa tarkasteltavaksi esimerkiksi otos potilasasiakirjoista. Terveydentilaa ja ammatillista toimintakykyä koskevien lausuntojen lisäksi Valvira pyytää ammattihenkilöä koskevat potilasasiakirjat. Valviralla on oikeus saada myös tiedot lääkärin määräämistä ja lääkärille määrätyistä lääkkeistä Kelan reseptikeskuksesta. Valvonta-asioissa Valvira voi pyytää PVK:lta tietoja siellä aiemmin käsitellyistä korvaushakemuksista, joissa kyseinen lääkäri on ollut osallisena.

Kanteluiden ja muiden valvonta-asioiden määrä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2019 Valviraan tuli vireille vajaat 1 000 kantelua, joista se työnjaon mukaisesti siirsi aluehallintovirastoille lähes puolet. Muita valvonta-asioita, kuten ammattihenkilöiden valvonta-asioita, tuli vireille runsaat 500. Näistä Valvira siirsi osan aluehallintovirastolle ja osan myös omavalvonnallisesti hoidettavaksi. Erityisesti ilmoituksella vireille tulleiden valvonta-asioiden määrä on ollut kasvussa. Yleisimpiä yksittäisiä valvontatapausten syitä ovat ammattihenkilöiden omat päihde- ja väärinkäyttöongelmat sekä mielenterveysongelmat. Muita syitä ovat ammattihenkilön epäasianmukainen ammattitoiminta esimerkiksi lääkkeen määräämisessä ja hoidon menettelytavoissa.

OMAVALVONTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakenttä monimutkaistuu, eivätkä valvontaviranomaiset rajallisine resursseineen kykene ennakoivaan ja jatkuvaan ajantasaiseen valvontatyöhön. Potilasturvallisuuden ja toiminnan asianmukaisuuden on perustuttava toimintayksiköiden omaan suunnitelmalliseen prosessienhallintaan, potilasturvallisuustyöhön ja omavalvontaan. 

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 §:n mukaan terveydenhuollon toimintayksiköt ovat velvollisia laatimaan ja toimeenpanemaan suunnitelman potilasturvallisuuden ja laadun hallinnasta. Tämä tarkoittaa myös oman toiminnan suunnitelmallista valvontaa. Samankaltainen velvoite on laissa yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990). Se edellyttää omavalvontasuunnitelmaa niiltä yksityisiltä terveydenhuollon toimintayksiköiltä, joilla on useita toimipaikkoja. Omavalvonta kattaa kaikki menettelytavat, joilla organisaatio varmistaa potilaiden asianmukaisen ja turvallisen hoidon alkaen henkilöstön rekrytointitavoista ja hoitoprosessien kulusta aina potilaan tietojen välittämiseen seuraavaan hoitopaikkaan. Valvontaviranomaiset korostavat organisaatioiden omavalvontaa, eli työnantajan toimenpiteitä potilasturvallisuuden varmistamiseksi reaaliajassa ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos ongelmia ilmenee.

HALLINNOLLINEN OHJAUS, TURVAAMIS- JA KURINPITOTOIMET

Valvontaviranomaiset voivat antaa ammattihenkilölle hallinnollista ohjausta (käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen tai huomautus) vastaisen toiminnan varalle silloin, kun ammattihenkilö on ammatissaan toiminut epäasianmukaisesti tai virheellisesti. Valvirassa toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta voi antaa ammattihenkilölle kurinpitotoimena kirjallisen varoituksen, kun kyse on säädöksen rikkomisesta, virheellisyydestä tai laiminlyönnistä. Kun kyse on potilasturvallisuuden vaarantumisesta, valvontalautakunta voi turvaamistoimenpiteenä rajoittaa tai poistaa ammattioikeudet. Lautakunta tekee myös ratkaisut oikeuksien palauttamisesta tai rajoituksien poistamisesta.

Turvaamistoimenpiteisiin ryhdytään potilasturvallisuuden varmistamiseksi, jos ammattihenkilön toiminnassa havaitaan potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita joko ammattitaidossa tai kykenevyydessä harjoittaa ammattia. Tällöin eivät työnantajan omavalvonnalliset toimenpiteet riitä tai niitä ei ole käytettävissä ja ammattihenkilö ei itse ymmärrä ammattitoimintansa vaarantavan potilasturvallisuutta. Asiaa selvittäessään Valvira pyytää ammattihenkilöltä selvitystä ja hänen esimieheltään sekä hoitavalta taholta lausuntoa. Lisäksi ammattihenkilön vastaanotto voidaan tarkastaa, ja hänen ammattitaitoaan tai terveydentilaansa ja ammatillista toimintakykyä voidaan selvittää määräämällä hänet esimerkiksi sairaalatutkimuksiin. Valvira kuulee asianomaista ammattihenkilöä aina ennen ratkaisua. Turvaamistoimenpiteitä koskeva päätös voi olla voimassa toistaiseksi, mutta se voi olla myös väliaikainen, jos potilasturvallisuus edellyttää nopeaa puuttumista ammatinharjoittamiseen ja selvitykset ovat vielä kesken. Ammattihenkilö voi hakea rajoituksen poistoa tai oikeuksien palautusta. Tällöin hänen on osoitettava, että turvaamistoimenpiteeseen johtanutta syytä ei enää ole.

Valviraan jäävistä kanteluista noin kolmasosa johtaa hallinnolliseen ohjaukseen, kuten huomion kiinnittämiseen tai huomautukseen vastaisen ammattitoiminnan varalle. Myös aluehallintovirastot voivat vastaavalla tavalla antaa ammattihenkilöille hallinnollista ohjausta.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan puheenjohtajana toimii Valviran ylijohtaja. Lautakuntaan kuuluu neljä muuta jäsentä, joista yksi edustaa lääketieteellistä ja yksi oikeustieteellistä asiantuntemusta, yksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja yksi sitä ammattiryhmää, johon kuuluvan henkilön asiaa käsitellään. Vuonna 2018 valvontalautakunnan ratkaisemista 201 asiasta 74 koski lääkäriä ja 13 hammaslääkäriä. Vuonna 2019 valvontalautakunnassa ratkaistiin 227 asiaa, joista 71 koski lääkäriä ja 7 hammaslääkäriä. Lääkärit saivat 15 varoitusta, 30:n lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta rajoitettiin ja 10 menetti ammatinharjoittamisoikeutensa. Huomautuksia lääkärit saivat Valviralta ja aluehallintovirastoista yhteensä vajaat 50. Huomautus, kirjallinen varoitus, ammatinharjoittamisoikeuden poistaminen ja rajoittaminen merkitään Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden Terhikki-rekisteriin. Huomautus ja kirjallinen varoitus näkyvät rekisterissä kymmenen vuotta. Rekisterin verkkopohjaisessa julkisessa tietopalvelussa (JulkiTerhikki) näkyvät vain ammattioikeuksien rajoitukset rajoitusmerkintänä ja poistot siten, ettei ammattihenkilöä enää löydy JulkiTerhikistä. Perustietokannasta tiedot löytyvät.

LÄÄKÄRI VALVONNAN KOHTEENA

Lähes jokainen lääkäri joutuu työurallaan vastaamaan johonkin valitukseen tai kanteluun. Oikeuteen joutuminen on sen sijaan harvinaisempaa. Prosessin vaiheiden tuntemisesta on hyötyä, jos sellainen osuu kohdalle.

Prosessi lähtee usein käyntiin Valviralta tulevalla selvityspyynnöllä tapauksessa, jossa potilas tai omainen on kannellut hoidosta. Joskus valvontaviranomainen saa muulta taholta ilmoituksen, jossa hoitoa epäillään epäasianmukaiseksi. Myös poliisi voi pyytää lausuntoa potilaan hoidon asianmukaisuudesta esimerkiksi oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvityksen yhteydessä tai tutkiessaan rikosepäilyä.

Valviran selvityspyyntöön on vastattava. Lääkärin kannattaa tehdä pyydetty lausunto huolellisesti. Lausunnossa lääkäri kertoo antamastaan hoidosta omalta kannaltaan ja perustelee tekemänsä ratkaisut. Valvira antaa tarvittaessa poliisille selvitysten ja asiantuntijalausuntojen pohjalta tekemänsä oman lausunnon siitä, oliko hoito asianmukaista vai ei.

Asian selvittelystä mahdollisesti seuraava oikeusprosessi on kuormittava ja kestää pahimmillaan vuosia. Tämä voi johtaa esimerkiksi virheiden pelkäämiseen kliinisessä työssä. Työyhteisössä esimiehellä on tärkeä rooli siinä, ettei synny syyllistävää ilmapiiriä. Lääkäri voi prosessin eri vaiheissa keskustella Lääkäriliiton lakimiesten kanssa. Tilanteesta voi keskustella myös Lääkäriliiton luottamuslääkärien kanssa ja saada heiltä tukea.

LIITTOJEN OMA VALVONTA

Suomen Lääkäriliiton tehtävänä on edistää lääkärin professiota, jonka olennainen ominaisuus on vankka moraaliarvopohja. Profession käsitteeseen kuuluu itsesääntely. Sitä edellytetään erityisesti ammattitaidon ja ammattieettisesti hyväksyttävän käytöksen osalta. Lääkäriliitto on määritellyt lääkärin etiikan keskeiset arvot ja periaatteet sekä tehnyt kollegiaalisuusohjeet ohjaamaan lääkäreiden käyttäytymistä. Keskeinen periaate on kollegiaalisuusohjeiden ja liiton sääntöjen maininta ”arvon mukaisesta hengestä ja hyvästä toveruudesta”. Periaate on säilyttänyt ajankohtaisuutensa ja ohjaavuutensa liiton yli 100-vuotisen historian ajan. (Ks. Professionalismi ja kollegiaalisuus)

Liitoilla on myös muita ohjeita, joita ne edellyttävät jäsentensä noudattavan. Esimerkiksi lääkäripalveluiden markkinointia valvoo lääkäripalveluiden markkinoinnin valvontalautakunta. (Ks. Lääkäripalvelujen markkinointi) Markkinointiohjeet ja eettiset ohjeet koskevat myös hammaslääkäreitä. Lääkäriliiton muiden ohjeiden mukaista käyttäytymistä valvoo viime kädessä valtuuskunnan asettama kollegiaalisuusneuvosto.

Lääkäriliitto valvoo ohjeidensa noudattamista ja voi antaa jäsenelleen kurinpitotoimena varoituksen tai julkisen varoituksen ja viime kädessä erottaa liiton jäsenyydestä. Julkinen varoitus tarkoittaa varoituksen ja sen perustelujen julkaisemista Suomen Lääkärilehdessä. Säännökset kurinpitotoimista ovat Suomen Lääkäriliiton kollegiaalisuuselinten johtosäännössä. Suomen Hammaslääkäriliitto kantaa vastuun vastaavista toimista hammaslääkäreiden osalta.

LISÄTIETOJA
Mitä tapahtuu, kun lääkäri saa syytteen vakavasta hoitovirheestä? Mitä kannattaa tehdä? https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/rdquo-kerro-esimiehelle-ja-hanki-hyva-asianajaja-rdquo/
Terveydenhuollon valvonta. Valvira. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/valvonta
Terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta. Aluehallintovirastot. http://www.avi.fi/web/avi/terveyspalvelujen-ohjaus-ja-valvonta