Etälääketieteessä terveydenhuollon palveluja annetaan kehittyneen teknologian keinoin. Tällöin potilaan tutkiminen, tarkkailu, hoito, diagnostiikka, hoitoon liittyvä päätöksenteko ja suositukset perustuvat erilaisilla viestintäjärjestelmillä välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Palvelut toteutetaan esimerkiksi puhelimen, videovälitteisen internet-yhteyden, suojatun sähköpostiyhteyden, chat-yhteyden, etämonitoroinnin tai välitettyjen kuvien kautta. Myös terveydenhuollon ammattilaisten väliset konsultaatiot voidaan toteuttaa etälääketieteen keinoin.

Toimintatapana etälääketiede ei ole uusi. Diagnostiikkaan ja hoitoon liittyviä päätöksiä on tehty ja kollegoja on konsultoitu puhelimen yms. välineiden avulla vuosikymmeniä. Teknologian ja tietoverkkojen kehitys on kuitenkin tuonut etälääketieteeseen aivan uusia mahdollisuuksia, ja sen käyttö on merkittävästi lisääntynyt terveydenhuollossa. Uudet mahdollisuudet ovat aiheuttaneet uusia eettisiä ja juridisia kysymyksiä. Ammattilaisten käyttämän teknologian lisäksi on kehittynyt suoraan potilaille suunnattuja sähköisiä terveyspalveluita.

Periaatteiltaan etälääketiede ei poikkea muusta lääkärin ammatin harjoittamisesta: hyviä hoitokäytäntöjä, lääkärin etiikkaa ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on noudatettava. Käytännön työn haasteet voivat kuitenkin poiketa perinteisestä vastaanottotoiminnasta, esimerkiksi tietosuojan ylläpitämisessä.

Etälääketiede voidaan jakaa ammattilaisten väliseen konsultointiin sekä ammattilaisen ja potilaan väliseen kommunikointiin. Niihin liittyy merkittäviä eroja vastuukysymyksissä ja toimintavaltuuksissa. Lisäksi sosiaalinen media aiheuttaa uusia haasteita lääkärin työhön sekä ammattiroolin ja yksityiselämän rajanvetoon. (Ks. Lääkäri, julkinen esiintyminen ja sosiaalinen media)

VIESTINTÄTEKNOLOGIA POTILAAN JA LÄÄKÄRIN VÄLILLÄ

Lääkärinä toimiminen edellyttää, että lääkäri toimii omalla nimellään, ja tavoitteena tulisi olla, että myös potilas toimii omalla nimellään. Anonyymi vastauspalsta ei siis ole etälääketieteeksi luettavaa toimintaa.

Etäpalvelua tarjoavan lääkärin on arvioitava huolellisesti, sopiiko annettava palvelu toteutettavaksi etäpalveluna. Lisäksi palvelun soveltuvuus on arvioitava erikseen joka potilaalle. Etäpalvelu edellyttää potilaan suostumusta. Sen on katsottu soveltuvan esimerkiksi kroonisten sairauksien seurantaan. Tarvittaessa potilas on ohjattava tavalliselle vastaanotolle. Valviran ohjeistuksen mukaan etäpalvelua ei voi käyttää, jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää potilaan fyysistä tutkimista tai hoitotilannetta, jossa potilaan itsemääräämisoikeutta arvioidaan ja sitä saatetaan rajoittaa.

Kuten lääketieteen muillakin osa-alueilla, lääkäri ja hänen organisaationsa vastaavat tarjottujen palvelujen laadusta ja potilasturvallisuudesta. Jotta potilasturvallisuus ei vaarannu, lääkäri ei saa käyttää etälääketieteen keinoja työtehtävissään ilman, että on varmistettu etälääketieteen palvelujen tuottamisessa tarvittavan välineistön ja ohjelmistojen riittävä laatu, toimintakunto ja tietosuoja. Esimerkiksi kuvien tai biosignaalien tulkinnassa tulee käyttää harkintaa arvioitaessa, onko käytetty näyttölaite (esimerkiksi puhelimen kuvaruutu) riittävän laadukas ammattimaiseen toimintaan. Myös tietosuojan osalta lääkäri viime kädessä vastaa siitä, että hänen ja potilaan välinen tiedonvaihto ei päädy asiattomien tietoon.

Potilaan ja lääkärin välinen sähköinen viestinvaihto on yhtä luottamuksellista kuin muukin lääkärin ammatissaan saama tieto, ja lääkäri on osaltaan vastuussa tiedon pysymisestä luottamuksellisena. Lääkärin ja potilaan viestinvaihdossa tulee käyttää järjestelmiä, joissa on riittävän vahva salaus ja joissa osapuolet voidaan luotettavasti tunnistaa. Tunnistamiseen käytetyn menetelmän on oltava todennettavissa jälkikäteen.

Suojattuja viestinvälityspalveluita on toteutettu mm. potilasportaaleissa, joiden kautta potilaille pystytään välittämään sähköisesti tutkimustuloksia ja hoito-ohjeita ja joiden kautta potilaat voivat lähettää esimerkiksi tietoja ja mittaustuloksia voinnistaan terveydenhuoltoon.

Terveydenhuollon toimintayksiköiden käytössä on yleensä myös suojaamaton sähköposti muuta kommunikaatiota varten. Tällaista sähköpostia käytettäessä viestin luottamuksellisuutta ei voida taata, toista osapuolta ei voida luotettavasti tunnistaa eikä ole varmuutta siitä, että viesti saapuu muuttumattomana perille. Siksi salaamatonta sähköpostia ei tule käyttää potilaan ja lääkärin välisessä viestinvaihdossa muuten kuin hallinnollisissa asioissa (kuten vastaanottoajan varaaminen). Sitä voidaan käyttää myös annettaessa sellaisia yleisiä ohjeita, joiden perusteella ei ole pääteltävissä potilasta koskevia luottamuksellisia tietoja.

Kun potilaalle tarjotaan mahdollisuutta sähköiseen yhteydenpitoon, on varmistettava, että hänen viestinsä päätyvät terveydenhuollon ammattilaisen luettaviksi ja että niihin pystytään asianmukaisesti reagoimaan. Monimutkainen tieto, potilaan kannalta huonot uutiset tai muut tiedot, jotka saadessaan potilas voi tarvita tukea, tulee kuitenkin antaa ensi sijassa henkilökohtaisesti. Lääkärin tulee aina ohjata potilas vastaanotolle, jos se sähköisen kommunikaation perusteella vaikuttaa tarpeelliselta.

Jos potilas ja häntä hoitava lääkäri ovat eri valtioissa, etälääketieteeseen liittyy oikeudellisia erityiskysymyksiä, jotka lääkärin on syytä huomioida. Suomalainen potilasvakuutus on voimassa vain niissä tapauksissa, joissa sekä potilas että lääkäri ovat fyysisesti Suomessa. Jos potilas tai ammattihenkilö tai molemmat ovat ulkomailla ja hoito toteutetaan etäyhteydellä, potilasvahinkolakia ei lähtökohtaisesti sovelleta. Jos hoitosuhde on muodostunut Suomessa ja potilas tai ammattihenkilö on sattumanvaraisesta syystä tilapäisesti ulkomailla ja hoito järjestetään etäyhteyksin, voidaan potilasvahinkolakia poikkeuksellisesti soveltaa. Suomen maaperällä tapahtuvassa hoitopaikkojen välisessä etäkonsultoinnissa potilasvahinkolakia sovelletaan myös. Kun potilaan hoitoon liittyviä diagnostisia palveluita (esimerkiksi kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten analysointi) tilataan ulkomailta, ne kuuluvat Suomessa annettavaan terveyden- ja sairaanhoitoon.

Etälääketieteen keinoja käyttävillä lääkäreillä täytyy olla asianmukainen lupa harjoittaa lääkärinammattia siinä maassa tai valtiossa, johon he palvelujaan tarjoavat, ja heidän tulee olla päteviä sillä lääketieteen alalla, jonka palveluja he tarjoavat. Jos etävastaanottotoiminta on perustettu ulkomaille, sille ei voi saada suomalaista potilasvakuutusta riippumatta siitä, missä maassa potilas palvelua käyttää.

VIESTINTÄTEKNOLOGIA LÄÄKÄREIDEN VÄLISESSÄ KONSULTAATIOSSA

Etälääketieteen ratkaisut soveltuvat luontevasti myös lääkärien väliseen kommunikointiin ja konsultaatioihin. Konsultaatiossa vastuu potilaan hoidosta säilyy potilasta hoitavalla lääkärillä. Asianmukaiset potilaskertomusmerkinnät tulee tehdä. Konsultaatiota antavan lääkärin vastuulla on varmistaa, että hänelle on välitetty riittävä ja laadullisesti kelvollinen informaatio. Esimerkiksi kuvantamistutkimusten kuvien tulee olla riittävän tarkkoja ja sähköisessä lähetteessä tulee olla mukana käsiteltävän ongelman kannalta oleellinen informaatio.

Etälääketieteeksi voidaan lukea myös lääkäreiden välinen tiedonvaihto anonyymisti esitettyjen potilastapausten hoidossa. Konsultaatiota pyytävällä lääkärillä ei välttämättä ole tarvetta kertoa kollegalle potilaan henkilötietoja. Lääkäriliiton mobiili Kollega-palvelu on tällainen pikakonsultaatiopalvelu ilman potilaan tunnistamista ja hoitovastuun siirtymistä. Erityisesti kun kyseessä ovat harvinaiset sairaudet, voi olla tarpeen hyödyntää myös ulkomaisia asiantuntijoita. Kun kyse on virallisista lausunnoista yms., on otettava huomioon konsultoitavan lääkärin ammatinharjoittamisoikeus kyseiseen toimintaan. Jos konsultaatiopyyntö sisältää henkilötietoja, on noudatettava EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen edellytyksiä. (Ks. Potilasasiakirjat)

ETÄLÄÄKETIETEEN KÄYTÄNNÖN ONGELMIA

Etälääketieteen keinoin voidaan pyrkiä vähentämään vastaanottokäyntejä ja tehostamaan terveydenhuollon toimintaa. Maailman lääkäriliiton mukaan etälääketiedettä ei kuitenkaan tulisi käyttää yksinomaan kustannusten hillinnän vuoksi. Etälääketieteen käytön lisääntymistä on hidastanut muun muassa se, että esimerkiksi puhelinaikoja ja sähköisiä konsultaatioita on pidetty kevyempinä ja halvempina suoritteina kuin vastaanottokäyntejä. Käytännössä hyvin toteutettu sähköinen ”vastaanotto” voi olla lääkärille vaativampi ja viedä enemmän aikaa kuin tavallinen käynti. Kirjallisen ohjeen antaminen voi vaatia suurempaa huolellisuutta ja harkintaa kuin suullinen ohjeistus, koska vastaanottotilanteessa on helpompi varmistaa, että potilas ja lääkäri ovat ymmärtäneet toisensa oikein. Etälääketieteen hyödyntäminen edellyttää myös järjestelmien toimintavarmuutta ja käytettävyyttä.

Esimerkiksi työnantajasta johtuva paine lisätä etäpalveluita voi yksittäisen lääkärin näkökulmasta olla ristiriidassa lääkärin autonomian ja henkisen työturvallisuuden kanssa. Lääkärillä on oikeus ja velvollisuus kieltäytyä etäpalveluista, jos työtä ei voi tehdä potilaan hyvän hoidon, potilasturvallisuuden ja tietosuojan edellyttämällä tavalla.

Potilaalla ei ole oikeutta estää ammattilaista käyttämästä sähköistä potilaskertomusta potilastiedon tallennukseen, eikä hän voi estää tiedonkulkua saman organisaation sisällä. Potilaalla on kuitenkin oikeus salata potilaskertomustietonsa organisaatiorajat ylittävältä tiedonvaihdolta, eikä häntä tule painostaa toimimaan toisin. Toisaalta lääkärin on hyvä varmistaa, että potilas ymmärtää tietojensa salaamisen seuraukset oman hoitonsa kannalta.

LISÄTIETOJA
Etälääketieteen suositus – Lääkäriliitto 15.4.2016. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/etalaaketieteen-suositus/
Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut – Valvira. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut
Sosiaalinen media - Lääkäriliiton suositus 13.12.2012. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/sosiaalinen-media/
STM:n linjaus 28.10.2015 etäpalveluista. https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-linjaus-terveydenhuollon-etapalvelut-rinnastetaan-perinteisiin-vastaanottokaynteihin
Sähköinen viestinvaihto potilas-lääkärisuhteessa - Lääkäriliiton suositus 20.11.2014. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/sahkoinen-viestinvaihto-potilas-laakari-suhteessa/
WMA Statement on the ethics of telemedicine. https://www.wma.net/policies-post/wma-statement-on-the-ethics-of-telemedicine/