Vastasyntyneellä lapsella on lainsäädännön ja eettisten normien määrittelemä suoja riippumatta raskauden kestosta. Ennen syntymää varhaisalkion, alkion tai sikiön asema ja oikeudet ovat epäselvempiä. Mahdollisuus aikaansaada alkioita äidin ulkopuolella sekä alkion ja sikiön tutkimiseen soveltuvien tekniikoiden kehitys ovat luoneet uusia tilanteita, joihin liittyy monimutkaisia eettisiä ongelmia.

Lääkäri joutuu pohtimaan syntymättömän asemaan liittyviä kysymyksiä monissa käytännön tilanteissa. Näitä ovat synnytyksen, raskauden ja raskaana olevan hoito, raskauden keskeyttäminen, hedelmöityshoidot, alkio- ja sikiödiagnostiikka, sikiön hoito sekä alkioihin ja sikiöihin kohdistuva tutkimustyö. Sikiöllä tarkoitetaan tässä artikkelissa kaikenikäisiä hedelmöityksen tuloksia ennen syntymää.

Ihmisyksilön elämän alkuna voidaan pitää munasolun hedelmöittymishetkeä. Kaikista hedelmöityksistä ei kuitenkaan tule ihmistä. Kysymykseen, milloin sikiöstä tulee ihminen, ei ole olemassa yksiselitteistä biologista, filosofista, juridista, eettistä tai teologista ratkaisua. Käytännössä tämän rajan määrittely liittyy keskeisesti aborttiin ja kysymykseen siitä, milloin yhteiskunnan tulee suojella sikiötä ja pitää sen surmaamista tai vahingoittamista rangaistavana. Sikiö on äitinsä sisällä, mutta ei hänen ruumiinosansa. Tämä sisäkkäisyys luo eräissä tilanteissa eturistiriitoja äidin ja sikiön välille. Niissä jommankumman osapuolen etujen korostaminen äärimmilleen aiheuttaa ongelmia.

Katolisen kirkon kannan mukaan sikiötä on suojeltava hedelmöittymishetkestä alkaen. Vallitsevista aborttikäytännöistä päätellen yhteiskunnat eivät yleensä tulkitse asiaa näin. Sikiölle ei ole myönnetty täyttä ihmisarvoa, vaan arvo näyttää kasvavan sikiön iän mukana. Myös lääkärin etiikka on mukautunut yhteiskunnallisen päätöksenteon edessä. Historiallisessa Hippokrateen valassa lääkäri kieltäytyy antamasta naiselle sikiötä tuhoavia aineita. Maailman lääkäriliiton Geneven julistuksessa lääkäri lupaa kunnioittaa vankkumatta ihmiselämää – tosin ihmiselämän alkua ei julistuksessa määritellä. Useat yhteiskunnat ovat hyväksyneet abortin sallivia lakeja, joihin lääkärit ovat sopeutuneet. Gestaatioikä, jolloin abortti voidaan vielä tehdä, vaihtelee eri maiden lainsäädännöissä. Lääketieteellisesti rajana voidaan pitää viimeistään sitä ajankohtaa, jolloin sikiö kyetään pitämään asianmukaisella hoidolla hengissä kohdun ulkopuolella.

Jotta syntymättömän oikeudet toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla, niitä pitäisi ajatella jo paljon ennen hedelmöitystä. Perhesuunnittelu ja ei-toivottujen raskauksien ehkäiseminen ovat syntymättömän kunnioittamista. Varhaisimpaankin sikiöön sisältyy ihmiselämän mahdollisuus. Raskauden keskeyttämisen ei pidä olla lain sallima rutiini tai ehkäisykeino. Seksuaaliterveyden edistäminen, nuorten seksuaalikasvatus ja maksuton ehkäisy ovat eettisesti ja lääketieteellisesti perusteltu ratkaisu.

Lääkäreillä on erityinen velvollisuus edistää syntymättömän hyvää, koska lääkäreillä on tärkeä rooli ja vaikutusmahdollisuuksia sikiönkehityksen eri vaiheissa perhesuunnittelusta synnytykseen. Suomen Lääkäriliiton kannanotossa syntymättömän oikeuksista korostetaan sikiön oikeutta elämään, oikeutta syntyä toivottuna, oikeutta terveeseen kehittymiseen ja oikeutta syntyä turvallisesti sekä lääkärin velvollisuutta tukea näiden oikeuksien toteutumista. YK:n lapsen oikeuksien julistuksessa (1959) todetaan: ”Hänen [lapsen] tulee saada kasvaa ja kehittyä terveenä. Lapsen ja hänen äitinsä on sen vuoksi saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen”.

SIKIÖN VAI ÄIDIN ETU?

Raskausaikana sikiön ja äidin välille voi syntyä eturistiriitoja. Sikiön hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen voi vaikuttaa tarpeettomalta tai äidin elämää rajoittavalta. Äidille tärkeä lääkitys voi olla sikiölle haitallinen. Tavanomaisuudesta poikkeavat synnytystoiveet - kuten kotisynnytys – voivat vaarantaa syntyvän lapsen terveyttä. Lääkärillä on erityinen velvollisuus puolustaa sikiön oikeuksia näissä tilanteissa.

Äitiysneuvolassa voi herätä epäily äidin päihteiden käytöstä. Miten varhain ja miten aktiivisesti siihen pitäisi puuttua? Tiedetään, että nopea puuttuminen päihteiden käyttöön ja erityisesti alkoholin käytön väheneminen voi parantaa syntyvän lapsen koko elämää merkittävästi. Jos raskaus jatkuu, on terveydenhuollon tuettava kaikin tavoin päihteettömyyttä, sillä erityisesti alkoholi vaikuttaa sikiön kehitykseen koko raskauden ajan. Yliopistosairaaloissa ja monissa keskussairaaloissa on päihdeongelmaisille raskaana oleville erikoispoliklinikoita, joissa raskaana oleva voi saada erityistukea. Raskaana oleva voidaan ohjata myös ensikotiin jo raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Lapsesta voidaan tehdä raskausaikana ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jolloin lastensuojelu kytketään jo ennen syntymää mukaan lapsen hyvinvoinnin seurantaan.

Jos sikiöllä todetaan raskauden aikana vakava sairaus, rakennehäiriö tai vamma, raskauden keskeyttäminen voi tuntua vanhemmista parhaalta vaihtoehdolta. (Ks. Raskauden ehkäisy ja keskeyttäminen) Raskauden keskeyttäminen on lähes aina vanhemmille hyvin kipeä asia, ja on tärkeää, että heitä tuetaan tässä vaikeassa elämänvaiheessa. Heidän saatavillaan on oltava tietoa sekä raskauden keskeyttämisen vaihtoehdoista että tahoista, joilta saa tukea raskaudenkeskeytyksen jälkeen, ja myös tietoa annettavasta tuesta, jos he päättävät antaa raskauden jatkua.

LAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMIA

Vaikka sikiöllä ei ole vastasyntyneen juridisia oikeuksia, lainsäädännössä on kuitenkin monia sikiön hyvää tukevia ja alkioiden ja sukusolujen käsittelyä rajoittavia säädöksiä. Lääkärin kannalta tärkeä on muun muassa laki raskauden keskeyttämisestä (239/1970). Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) säätelee elämän varhaisiin vaiheisiin kohdistuvaa tutkimusta. Hedelmöityshoitolaissa (1237/2006) on säädetty hedelmöityshoidoista, rajoitettu syntyvän lapsen ominaisuuksiin vaikuttamista ja kielletty eräitä toimia, kuten ihmisen toisintaminen.

Rikoslain (39/1889) 22 luvun sekä raskauden keskeyttämisestä annetun lain mukaan laiton raskauden keskeyttäminen on kriminalisoitu. Rikoslain säännös ei koske keskeytystä haluavaa naista vaan niitä, jotka keskeyttävät raskauden ilman laissa edellytettyä lupaa tai muuten oikeudettomasti. 

Työturvallisuuslain (738/2002) ja työsopimuslain (55/2001) perusteella työnantajan on otettava huomioon työstä ja työoloista mahdollisesti aiheutuva vaara raskaana olevalle naiselle ja sikiölle ja tarvittaessa siirrettävä työntekijä raskauden ajaksi tälle sopivaan työhön. Ellei tämä ole mahdollista, työntekijällä on sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan oikeus erityisäitiysrahaan ja -vapaaseen. Perintökaaren (40/1965) mukaan sikiön hyväksi voidaan eräin ehdoin tehdä testamentti.

Edellä mainituista laissa säädellyistä seikoista huolimatta sikiön asema ja oikeudet suhteessa äidin oikeuksiin ovat monissa tilanteissa epäselviä. Siksi on ehdotettu, että sikiöön pitäisi soveltaa lastensuojelun lainsäädäntöä ja julistuksia. Yhteiskunnan pitäisi kaiken kaikkiaan ottaa selkeämmin kantaa syntymättömän ihmisarvoa ja oikeuksia koskeviin seikkoihin, koska kyse ei ole yksinomaan lääketieteen etiikan kysymyksistä.

Koska sikiön ihmisarvo ja oikeudet ovat filosofisesti vaikeasti määritettäviä ja juridisesti heikkoja, lääkärin eettinen velvollisuus tukea syntymättömän oikeuksia korostuu. Sikiö ei voi itse puolustaa oikeuksiaan, mutta lääkärillä on tähän tehtäviensä vuoksi monia mahdollisuuksia.

LISÄTIETOJA
Halmesmäki E, Kahila H ym. Raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen hoito. Helsingin mallin kuvaus ja kokemukset 312 potilaan aineistosta. Suomen Lääkärilehti 2007;62(11):1151–54.
Kahila H. Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 20.7.2018. 
Raudaskoski T, Kahila T. Päihteenkäyttäjän raskaus. Kirjassa Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 517-524.
Suomen Lääkäriliitto. Syntymättömän oikeudet. (Hyväksytty 19.11.2008, vahvistettu 18.2.2016)
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/syntymaton/
Tammela O, Nuutila M. Onko sikiöllä oikeuksia? Duodecim 2008;124(4):356–7.
Tiitinen Aila. Raskaus ja päihteet. Lääkärikirja Duodecim 1.11.2019 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00966