7. TKI-investoinnit on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta
Kansallisena tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan (TKI) menot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Vasta säädetty TKI-rahoituslaki on toimeenpantava määrätietoisesti eri sidosryhmiä laajasti kuullen. Valtion ja muun julkisen rahoituksen lisäksi TKI-kannustimia yrityksille ja kansainvälisille sijoittajille tulee edelleen lisätä. Vireä ja laaja TKI-toiminta on edellytys Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan takaamiselle.
Suomessa on erityisen hyvät lähtökohdat lääketieteen ja laajemmin terveyssektorin tutkimukselle sekä kehitystoiminnalle. Terveysteknologian innovaatioilla on potentiaalisesti maailmanlaajuinen kysyntä. Rahoituksen lisäksi maamme tutkimusinfrastruktuurin, ml. lainsäädännön, tarjoamat edellytykset on saatettava tukemaan nykyistä paremmin terveyssektorin TKI-toimintaa ja terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa.
Tutkimusrahoituksen näkymät vaikuttavat myös Suomen kykyyn houkutella ja rekrytoida suomalaisia ja kansainvälisiä lahjakkaita tutkijoita sekä opiskelijoita. Korkeatasoinen tutkimus ylläpitää lisäksi tutkimuslaitoksissa moninaisten asiantuntija- ja viranomaistehtävien edellyttämää kriittistä osaamista. Suomen houkuttelevuus globaalien korkean osaamisen yritysten investointikohteena riippuu pitkälti siitä, onko meillä riittävän korkeatasoista ja monipuolista tutkimusosaamista. Vain pitkäjänteinen vahva tutkimusperusta varmistaa kykymme integroitua parhaisiin verkostoihin ja ekosysteemeihin kansainvälisesti.
8. Lääketieteellisen tutkimuksen edellytykset on turvattava
Terveyden tutkimukseen myönnetään valtion budjetissa ns. VTR-rahoitusta korvaukseksi palvelujärjestelmässä tehtävän tieteellisen tutkimuksen aiheuttamista kustannuksista. STM:n koordinoima rahoitus kohdennetaan tutkimuksen laadun, määrän ja tuloksellisuuden perusteella. Rahoituksen taso on kuitenkin romahtanut runsaassa 20 vuodessa alle neljäsosaan. Vuonna 1997 VTR-rahoitus oli 91 miljoonaa euroa, kun kuluvana vuonna se on enää 21 miljoonaa.
VTR-rahoituksella tehty kliininen tutkimus on tuottanut merkittäviä edistysaskeleita hoitomenetelmiin ja terveydenhuollon kehittämiseen. Sitä eivät muut mahdolliset rahoituslähteet kuten säätiö- tai EU-pohjainen rahoitus korvaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmämme kehittäminen vaatii nimenomaan suomalaiseen tutkimusnäyttöön perustuvaa tietopohjaa moninaisista ilmiöistä, joita ovat mm. palvelujen järjestäminen, tuottaminen, saatavuus, kustannusvaikuttavuus, palvelupolut ja asiakaskokemus. Varsinkin kiristyvässä taloustilanteessa on tarkoituksenmukaista panostaa tutkimukseen, jotta julkinen rahoitus osataan kohdentaa kustannusvaikuttavasti.
Tutkimuksen ja koulutuksen epäsuoria kuluja on katettu palvelujärjestelmässä tähän saakka osin ”näkymättömästi” kuntien toimiessa rahoittajina. Uusilla hyvinvointialueilla valtion rahoituksen tiukka rajallisuus ei tätä enää salli. Tutkimuksen ja koulutuksen korvamerkitty rahoitus STM:n budjettimomenteilta tulee siksi viimein saattaa pitkäjänteiselle ja vahvalle nousu-uralle. Hyvinvointialueiden rahoituksesta osa tulee kohdentaa korvamerkittynä koulutukseen ja tutkimukseen. Osana tätä kokonaisuutta on huolehdittava yliopistosairaaloiden riittävän rahoituksen varmistamisesta.
Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata aloitti toimintansa toisiolain tultua voimaan vuonna 2020. Alkuperäisten tavoitteiden vastaisesti tiedon hyödyntämiseen liittyvät kustannukset ovat kasvaneet, hallinnollinen taakka lisääntynyt ja käsittelyajat pidentyneet. Toisiolaki vaatii uudistamista, jotta aineistoja voidaan hyödyntää tehokkaasti uusien hoitojen ja terveydenhuollon toiminnan kehittämiseksi.
Lääkäritutkijan virkoja ja tehtäviä erityisesti kliinisen tutkimuksen alueella tulee luoda niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Tasokas ja hyvin ohjattu tutkimustyö voi olla myös terveyskeskuksen rekrytointivaltti ja osaltaan vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Tätä tukemaan tulee laatia erityinen kansallinen perusterveydenhuollon tutkimusstrategia.
9. Lääkärikoulutuksen riittävät resurssit ja laatu on varmistettava
Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on nostettu 10 viime vuoden aikana noin 30 % ilman vastaavaa resurssilisäystä tiedekunnille. Tämä on johtanut huoleen koulutuksen laadusta. Lääkäriksi ei opiskella pelkästään luennoilla vaan ohjatuissa pienryhmissä, joissa harjaannutaan potilaiden tutkimiseen ja toimenpiteiden tekemiseen. Osa käytännön taitojen oppimisesta siirtyy nyt erikoistumisvaiheeseen ja työelämään kuormittaen työpaikkojen tuottavuutta ja työhyvinvointia.
Sosiaali- ja terveysministeriö korvaa erillisrahoituksella julkiselle palvelujärjestelmälle lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksesta koituvia kustannuksia. Koulutuskorvausten kokonaissumma on kuitenkin laskenut vuosina 2011–2021 lähes 15 miljoonaa euroa (n. 14 %). Samanaikaisesti koulutettavien määrät ovat nousseet voimakkaasti. Kutakin valmistunutta erikoislääkäriä kohden yliopistolliselle sairaalalle suoritettavan korvauksen suuruus on nyt 44 000 euroa, kun se vielä 2011 oli 64 700 euroa. Vuonna 2021 kokonaisvaje pelkästään yliopistosairaaloiden saaman korvauksen ja koulutuskustannusten välillä oli arvioiden mukaan vähintään 100 miljoonaa euroa.
Kansalliset koulutustarvearviot tulee jatkossa toteuttaa jatkuvana prosessina eri toimijoiden välisenä yhteistyönä STM:n poikkihallinnollisen hankkeen suunnitelmien mukaisesti sekä perus- että erikoislääkärikoulutuksen osalta. Tätä varten tulee luoda kansallinen tietopohja ja taata sen ylläpidon sekä kehittämisen edellyttämät resurssit. Suomalaisia nuoria opiskelee moninkertaiseksi kasvanut määrä ulkomaisissa lääketieteellisissä tiedekunnissa muun muassa Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Romaniassa. Kelan opintotukea ulkomaille lääketieteen opintoihin sai lukuvuonna 2021–2022 yhteensä jo 1190 suomalaista opiskelijaa. Heistä ylivoimainen enemmistö tulee kyselytutkimusten perusteella palaamaan valmistuttuaan Suomeen töihin ja erikoistumaan. Tämä on huomioitava suomalaisia tutkintotavoitteita asetettaessa.