Lääkäriliiton alue- ja kuntavaalitavoitteet 2025
Omalääkärimalli käyttöön vaalikauden aikana kaikilla hyvinvointialueilla
Potilas–lääkärisuhteen jatkuvuus ja vastaanottoaikojen saatavuus ovat toimivan perusterveydenhuollon ydin. Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö. Parhaiten hoidon jatkuvuutta, saatavuutta, laatua ja potilastyytyväisyyttä tukee omalääkärijärjestelmä. Se on kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen tapa tuottaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut.
Omalääkärimallia on hyvä lähteä pilotoimaan erilaisilla malleilla. Yksi lähestymistapa on nimetä kullekin alueen asukkaalle omalääkäri ja omahoitaja terveysaseman vakituisesta henkilökunnasta. Nykyisellä keskimääräisellä terveysasemien perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajaresurssilla ja heidän pysyvyydellään noin puolet yhteydenotoista ja käynneistä voidaan ohjata heille. Toinen lähestymistapa on kokeilla omalääkärimallin toteuttamista tukeutuen ammatinharjoittajalääkäreihin, ja tässä voidaan STM:n suunnitelmien mukaan hyödyntää Kela-korvauksia.
Lääkäriliitto esittää pidemmän aikavälin tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä jokaiselle suomalaiselle taataan omalääkäri, johon saa helposti yhteyden ja jonka vastaanotolle tarvittaessa pääsee joustavasti. Jotta tavoite voidaan toteuttaa, tulee omalääkärimallin ratkaisut tehdä hyvinvointialueilla tämän vaalikauden aikana.
Lue Lääkäriliiton linjaus omalääkärimallista.
Mielenterveyden häiriöiden nopea lisääntyminen edellyttää mielenterveyspalveluiden merkittävää kohentamista
Mielenterveyden häiriöt ovat aikamme keskeisin kansanterveysongelma, joka haastaa yhteiskuntaamme monella tavalla, ja niiden kansanterveydellinen merkitys on kasvanut huimaa vauhtia 2000-luvulla. Vuonna 2023 yli 100 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2000 (43 000). Vuonna 2023 uusista työkyvyttömyyseläkkeistä 37 % oli mielenterveysperustaisia. 2010-luvulla mielenterveyden häiriöt ovat mennet tuki- ja liikuntaelinsairauksien edelle niin sairauspäivärahoissa kuin työkyvyttömyyseläkkeissä.
Vaikka mielenterveyden häiriöiden merkitys on kasvanut, investoinnit mielenterveyspalveluihin ovat vähentyneet. Psykiatrisen hoidon osuus erikoissairaanhoidon kustannuksista on pienentynyt, lisäksi julkiset perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut ovat olleet riittämättömiä. Julkiset perustason mielenterveyspalvelut ovat nojanneet vahvasti järjestöjen toimintaan ja Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Nyt on aika lähteä reilusti vahvistamaan hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluita. Mielenterveyden häiriöiden lisääntyminen on katkaistava. Erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tulee painottaa ja saatavuutta parantaa. Kun mielenterveyden häiriöt hoidetaan riittävän aikaisessa vaiheessa, vältetään raskaamman ja kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta. Hyvinvointialueiden välistä koordinaatiota tulee parantaa ja hoitopolkuja eri ikäryhmien välillä ja nivelvaiheissa yhtenäistää. Lasten- ja nuorten terapiatakuu on hyvä lähtökohta, mutta on ratkaisu vain rajalliselle väestöryhmälle.
Koulutus ja tutkimus turvaavat tulevaisuuden
Jatkuvan ammatillisen kehittymisen edellytysten turvaaminen on työnantajan lakiin kirjattu velvoite. Huolehtimalla koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksista työnantaja voi edistää myönteistä työnantajamielikuvaa ja siten henkilöstön veto- ja pitovoimaa. Toimivassa palvelujärjestelmässä lääkäri pitää osaamisensa ajan tasalla ja kehittää sitä jatkuvasti, jotta potilas saa turvallista ja laadukasta hoitoa. Täydennyskoulutus mahdollistaa potilaiden diagnosoinnin ja hoidon kulloinkin käytettävissä olevan parhaan tiedon mukaisesti. Lääkärin on seurattava oman alansa kehitystä ja osallistuttava koulutuksiin. Panostukset täydennyskoulutukseen ovat investointi henkilöstöön sekä laadukkaaseen ja turvalliseen terveydenhuoltoon.
Palvelujärjestelmässä tehtävä tieteellinen tutkimus on edellytys uusien kustannusvaikuttavien ja turvallisten hoitomenetelmien kehittämiselle. Lääketieteellisen tutkimuksen tekeminen on lisäksi lääkärille tärkeää oman osaamisen kehittämiseen ja syventämiseen. Työnantajan tulee tarjota tähän mahdollisuus ja puitteet.
Hyvillä työolosuhteilla taataan potilaille osaavia ammattilaisia ja koulutettaville lääkäreille ohjaajia. Erityisesti tulee huomioida kouluttajien ja ohjaajien riittävä resursointi hyvinvointialueilla, jotta turvataan laadukas opetus perus- ja erikoistumiskoulutuksessa.
Lääkärijärjestöjen suosituksen mukaan työnantajan tulee tarjota lääkärille vähintään 10 työpaikan ulkopuolista koulutuspäivää vuodessa. Lääkärin työn tulee sisältää lisäksi toimipaikkojen sisäistä koulutusta, osaamisen kehittämistä ja omatoimista opiskelua vähintään 5 tuntia viikossa. Koulutukset tulee jättää hyvinvointialueiden säästöohjelmien ulkopuolelle.
Lue lääkärijärjestöjen täydennyskoulutussuositus
Lue Lääkäriliiton linjaus koulutusmääristä
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien fokukseen
Kunta on olemassa asukkaitaan varten. Kuntalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kunnan elinvoiman menestystekijä. Kunnan vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja yhteistyöstä hyvinvointialueen kanssa on kirjattu kattavasti soten järjestämislakiin.
Kuntavaaleissa valitaan ensimmäiset valtuustot, joiden vastuulla sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole. Siten voimavaroja on uudella tavalla mahdollista ja tulee suunnata terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mielenterveyden edistämisen tulee olla erityinen painopistealue ja sitä tulee tehdä läpileikkaavasti kunnan organisaation eri toimialueiden välillä sekä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun, työ- ja elinkeinopalvelujen, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä opetustoimen yhteistyö ja rooli terveyden edistämisessä tulee selkeyttää ja sille tulee luoda suunnittelua ja seurantaa tukevat mittarit.