Terveyspolitiikkamme tavoitteena on kehittää terveydenhuoltojärjestelmää ja yhteiskuntaa yhteistyöllä siten, että suomalaisten terveys ja toimintakyky olisi turvattu parhaalla mahdollisella tavalla. Keskeisimmällä sijalla on terveydenhuoltopolitiikka, mutta koska terveyttä syntyy myös vastaanottohuoneen ulkopuolella, pyrimme vaikuttamaan lisäksi laajempiin terveyspoliittisiin kysymyksiin, kuten alkoholipolitiikkaan ja väestön terveyttä edistäviin elinoloihin.
Terveydenhuoltojärjestelmän tulee pystyä tarjoamaan riittävät palvelut kaikille tarvitseville, varallisuudesta riippumatta. Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä samaan tavoitteeseen pyrkivien tahojen kanssa. Pyrimme olemaan kantaaottava, innovatiivinen, ratkaisukeskeinen ja strateginen kumppani.
Terveydenhuoltopolitiikassa keskeisiä tavoitteitamme ovat:
- lisääntyvä potilaiden valinnanvapaus ja potilaslähtöisyys
- terveyspalveluiden järjestämisvastuu keskittyminen vahvemmille organisaatioille
- lähipalvelujen turvaaminen ja palveluiden saatavuuden parantaminen sekä digitalisaation edistäminen
- julkisten terveyspalveluiden tuotannon monipuolistaminen.
Terveyspolitiikan alan asioiden valmistelusta Lääkäriliitossa vastaa politiikkatoimiala. Päätökset linjanvedoista ja kannanotoista tehdään valtuuskunnassa, hallituksessa ja hallituksen nimeämässä terveyspoliittisessa jaoksessa.
Myös viidellä alueellista terveyspoliittisella valiokunnalla on tärkeä asema asioiden valmistelussa.
Terveyspolitiikan tavoitteita
Lääkäriliiton EU-vaalitavoitteet 2024
Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteet 2023
Ajankohtaista terveyspolitiikassa
Lääkäriliiton näkemys hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2025 (HE 109/2024 vp)
Valtioneuvoston ehdotus vuoden 2025 budjetista on otettu eduskuntakäsittelyyn. Lääkäriliitto on nostanut ehdotuksesta eräitä huomioita keskusteluun.
Budjetti sisältää yleisestä tunnelmasta huolimatta joitain positiivisia ehdotuksia. Yliopistotasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen rahoitusta nostettaisiin 5 miljoonalla eurolla 40 miljoonaan euroon. Suhteellisesti merkittävä muutos ja oikean suuntainen. Myös makeisveroon ja tupakkaveroon esitetyt korotukset on nähty myönteisinä.
Päällimmäinen ajatus myös nuorten terapiatakuusta on selkeästi myönteinen. Tarkemmin pohtien siitä avautuu kuitenkin isoja kysymyksiä. Kun kaikilla on lain mukaan oikeus saada kohtuullisessa ajassa tarvitsemansa riittävät palvelut, niin terapiatakuulla säädetään tietylle ryhmälle ilmeisesti jotain enemmän. Onko ajatuksena kohtuuttoman hyvä hoitoon pääsy, tuskin? Vai olisiko niin, että lainsäätäjä ei itsekään usko muun väestön kohtuullisen hoitoon pääsyn toteutuvan, ja haluaa sen vuoksi turvata valitun ryhmän paremman palvelun?
Jälkimmäistä tulkintaa tukee se, että hallitus esittää hyvinvointialueilta poistettavaksi 121 miljoonaa euroa perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan rahoituksesta. Tämä mahdollistettaisiin romuttamalla hoitoon pääsy 3 kuukauden takuulla tapahtuvaksi. Näin siitä huolimatta, että esityksen mukaan kansallisesti menetettäisiin EU:n elpymisvälineen rahoituksesta tarjolla oleva 178 miljoonan euron avustus, joka olisi saatavissa, jos vuoden 2025 mennessä hoitoon pääsy toteutuisi valtaosin viikon sisällä. Myös excelillä tarkasteltuna olisi viisaampaa ajaa hoitoon pääsy ensin viikkoon, ottaa ilmaiset rahat EU:lta ja romuttaa sen jälkeen hoitoon pääsy, jos kantti kestää.
Kuten kaksi vuosikymmentä voimassa olleen hoitotakuun kokemuksista tiedämme, kenenkään kohtuullinen hoitoon pääsy ei tapahdu 3 kuukauden odotuksen jälkeen. Hoitotakuun määräajoilla ei siis käytännössä näyttäisi olevan mitään merkitystä. Vai onko?
Hyvinvointialueiden ohjaus VM-STM-SM-yhteistoimintana hakee muotojaan. Viime aikojen keskusteluissa ja päätöksissä on ilmennyt tulkintoja, joiden mukaan joltain osin lain vaatimusten minimitason ylittävä palvelutuotanto tulkittaisiin osoitukseksi hyvinvointialueen saaman rahoituksen riittävyydestä, vaikka tosiasiassa tehtäisiin alijäämää. Mikäli tulkinta jatkossa pitää, on hyvinvointialueiden pakko romuttaa myös hoitoon pääsy lain vaatimiin minimitasoihin saadakseen koko toimintaan tarvitsemansa rahoituksen valtiolta. Toivottavasti tilanteesta opitaan ja ohjaus kehittyy myös väestön palvelutarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisempaan muotoon.
Hyvinvointialueiden kehitysvaiheessa oleva ohjaus on riski toimivalle järjestelmälle. Olisi äärimmäisen tärkeää saada tulevissa aluevaaleissa hyvinvointialueiden päätöksentekoon edelleen mukaan lääkäreitä huolehtimaan siitä, ettei hyvinvointialueiden omin päätöksin romuteta tarpeettomasti julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Muilta osin kritisoimme mm. budjettiesityksen lääkekorvausten heikennyksiä ja asiakasmaksujen radikaalia nostoa. Yhdessä ne heikentävät sairaiden ja paljon palveluja ja lääkkeitä tarvitsevien alkuvuoden taloutta oleellisella tavalla. Erikoissairaanhoidon 45 % ja perusterveydenhuollon 22,5 % korotukset asiakasmaksuihin ovat huikeita. Eivät hallitusohjelman mukaisia, eli maltillisia.
Kuten toiminnanjohtaja lokakuun jäsenuutiskirjeessä kirjoittaa, olemme tyytyväisiä, että Kelakorvausten kohdentamista sairauskulujen korvaamiseksi, on päädytty muuttamaan kesällä lausuntokierroksella olleen esityksen jälkeen. Odotamme kiinnostuksella, kuinka omalääkärikonseptia päästään tukemaan kelakorvauksiin perustuvilla malleilla, ja yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Jukka Mattila
Politiikkatoimialan johtaja