Placebo –vaikutus on hyvin tunnettu ja lääkäri käyttää sitä hyväkseen monin eri tavoin – informaatiolla, hyvällä käytöksellä, vakuuttamisella, koulutuksellaan, ammatin tuomalla luottamusasemalla.
Ei ole epäilystä, etteikö moderni luonnontieteelliseen tutkimukseen, anatomian, fysiologian, tautiopin ja farmakologian tuntemiseen perustuva lääketieteellinen hoito olisi kulkenut hienon voittokulun potilaan parhaaksi ja terveyden edistämiseksi. Lääketiede parantaa ja potilaat ovat oppineet luottamaan lääketieteeseen. Olikin pöyristyttävää kuunnella ohjelmassa lääkäri Sulkakosken kommentteja lääketieteellisen hoidon ja mm. rokotusten asemasta potilaiden hoidossa. Ei ole ihme, että toimijat, jotka haluavat lääketieteen saavutusten siivelle, käyttävät toimistaan nimitystä ’vaihtoehtoinen’ tai ’täydentävä’ lääketiede. Vaikka heidän hoitonsa ei mitenkään liity lääketieteeseen – ei vaihtoehtoisena eikä edes täydentävänä. Ne ovat hyvinvointihoitoja – wellness businessta. Sellaisena toki hyväksyttäviä ja vain sellaisen markkinoitavia.
Uskomushoidoissa hoitajilla on vahva näkemys siitä – usko - miten heidän toimensa vaikuttavat. Korvalehdessä ei ole pieni sikiö eikä jalkapohjaa painelemalla voi hoitaa maksasairautta. Heidän hoidot ei pohjaa luonnontieteeseen tai muuhun oppirakennelmaan, jonka pohja pitää. Akupunktuurista on määrätyissä tilanteissa apua, mutta ei vaikuttava peruste ole kiinalaisten vuosituhansien takaa tulevien meridiaanien olemassaolo – ei ole paksusuolikanavaa ihmisessä. Homeopatia perustuu kuun vaiheisiin ja veden muistiin ja laimentamisen voimaan. Uskon homeopatiaan, kun palkkaa pienentämällä ostovoima paranee!
Potilaan oire on yleensä merkki sairaudesta. Se tulee tutkia. Kliininen tauti tarvitsee lääketieteellisen hoidon. Monella ihmisellä ongelma on kuitenkin luonteeltaan oireilu, vaiva. Oireeseen saattaa olla lääke. Mutta tällaisissa tilanteissa vaihtoehtoiset hoitomuodot voivat myös osoittautua tehokkaiksi, koska näissä tilanteissa usko voi todella parantaa – ei tautia, mutta oireen, jonka takaa ei selvää tautia löydy. Jos potilas haluaa tällöin hoidoksi homeopatiaa, niin en voi pitää siihen myöntymistä lääkäriltä hoitovireenä. Jos lääkäri alkaa ’parantaa’ diagnosoimaansa tautia homeopatialla, kyseessä on hoitovirhe.
Uskomushoito perustuu placebon tehoon. On tieteellistä näyttöä, että placebo aiheuttaa vaikutuksen. Kun potilas uskoo saavansa morfiinia, hän kestää kipua paremmin ja hänen aivoissaan näkyy kuvattavissa oleva morfiinivaikutus ja se on kumottavissa naloksonilla. Lääkkeen tulee kuitenkin osoittaa vaikutus yli placebon vaikutuksen. Kaikessa hoidossa saa ja tuleekin käyttää placebo –efektiä hyväksi.
Lääkäriliito on ottanut tähän asiaa näkyvästi ja toistuvasti kantaa (viimeksi v. 2015) ja osallistunut asian linjanvetoon keskeisesti myös Euroopan areenalla. Liitto näkee, että
- jokainen potilas ansaitsee parhaan mahdollisen hoidon
- hoidon tulee perustua tutkimukseen ja patofysiologian ymmärtämiseen
- haavoittuvia ryhmiä - lapset, syöpäpotilaat, vakavat yleissairauspotilaat, psykiatriset potilaat - ei saa altistaa vaikuttamattomalle hoidolle
- yhteiskunnan rahaa ei tule sijoittaa vaikuttamattoman hoidon tukemiseen
- lääkärin tulee käyttää ja suositella vain tutkimuksia ja hoitoja, jotka ovat lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia.
Lääkäriliitto valvoo, ettei lääkärit markkinoi palveluitaan epäeettisesti. Lääketeollisuus ja lait pitävät huolen, että lääketeollisuus ei saa markkinoida valmisteitaan väärin lupauksin. Olisikin kohtuullista ja potilaan parhaaksi, että kukaan ei saa antaa katteettomia lupauksia hoidoistaan, jos ja kun hoitavat sairaita tai ilmoittavat hoitavansa sairauksia.
Vaihtoehtohoidot ovatkin hyvinvointihoitoja kuten kampaajan tai kosmetologin hoidot, mitä vaikutukseen tulee. Niistä tulee hyvä mieli. Kun potilaalla on oireita ja hän uskoo vaihtoehtoisten hoitojen auttavan, hän todennäköisesti myös saa niistä apua. Siksi niitä voi käyttää, mutta niitä käytettäessä ei voi luvata sairauden paranemista. Eikä niitä saa käyttää vakavasti sairailla, eikä saa luvata perusteettomia. Koskaan nämä maakarit ei saa diagnosoida. Mitä vakavampi on sairaus, sitä vaarallisempia ovat katteettomat lupaukset hoidon tehosta. Mutta aikuinen ihminen saa tehdä myös itseään ajatellen typeriä päätöksiä, kunhan hänelle on annettu asiallinen informaatio päätöksensä pohjaksi.