Lääkäreillä on jo pitkään ollut oma virkaehtosopimus kunnallisella sektorilla. Edunvalvonnallisesti sillä on iso merkitys. Lääkärisopimus on itsenäinen ja vahva sopimus, jonka sisällöstä Lääkäriliitto itse neuvottelee KT Kuntatyönantajan kanssa. Uudistuksia sopimuksen sisältöön on toki tehty matkan varrella useita, ottaen huomioon eri lääkäriryhmät ja niiden tarpeet eri sopimuskierroksilla. Isoja järjestelmäuudistuksia taas tehdään verraten harvoin. Nyt on aika tehdä niitäkin.
Kunnallisen lääkärisopimuksen palkkausta ja työaikaa koskevat perusmääräykset ovat tulleet tiensä päähän. Joudumme ratkaisemaan miten säännöllinen työaika sijoittuu jatkossa ns. virkatyöajan ja laajentuvien iltavastaanottojen kesken. Samassa yhteydessä on pohdittava päivystystyön rajanveto suhteessa virkatyöaikaan, iltavastaanottoihin ja niiden sijoitteluun. Erilaisia työaikapilotteja ja -kokeiluja on jo tällä erää menossa eri paikkakunnilla. Ensiarvoisen tärkeää on kerätä pilotista saadut kokemukset ja palautteet yhteen, tehdä vaikutusarviointeja toiminnan näkökulmasta ja analysoida ne yhdessä toimijoiden kanssa ennen kuin jatkosta päätetään. Tätä tietoa tarvitaan myös liiton ja KT:n välillä sopimusmääräysten uudistamiseksi, jota työtä parhaillaan tehdään.
Palkkausmääräysten osalta väestövastuusopimuksen korvaavissa paikallisissa sopimuksissa on luotu huomattavan isoja suoritepainotteisia palkkausosioita. Niiden soveltuvuus mm. lääkärin muuttuvaan työnkuvaan on varsin ongelmallinen. Erikoislääkärin palkkakehitys pysähtyy usein kun palkkaporras ja palvelusvuosien perusteella maksettavat työkokemuslisät on saavutettu, vaikka työkokemus ja osaaminen lisääntyvät. ”Palkkahuipun” saavuttaminen ei liene tarkoituksenmukaista siinä vaiheessa kun työuraa on jäljellä vielä parikymmentä vuotta.
Palkkausjärjestelmän muutosprosessi on alkanut jo pari vuotta sitten ja takarajaksi on asetettu sote-uudistuksen voimaantulo. Palkkauksen osalta onkin pohdittava, mistä elementistä palkkaus jatkossa muodostuu, mistä asioista palkitaan ja missä vaiheessa. Selkeitä tavoitteita laadittavassa palkkausjärjestelmässä ovat oikeudenmukaisuus, kannustavuus, koulutuksen ja kokemuksen parempi huomioiminen sekä sitoutuneisuus. Näiden osalta on harkittava erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen liikkumapinta, tarvitaanko uusia kannustavia palkkaelementtejä ja voidaanko joistain nykyisistä elementeistä luopua.
Liiton valmisteluelimet sekä luottamusmiehet ovat jo pidemmän aikaa osallistuneet uudistamistyöhön sekä työaika- että palkkausmääräysten osalta. Nykyisiä kipukynnyksiä ja haasteita sopimusmääräyksissä on kerätty ja kartoitettu, tavoitteita on asetettu ja eri ratkaisuvaihtoehtoja on pyritty löytämään erilaisin keinoin pohtien, keskustellen ja toisiamme haastaen.
Vuoden 2019 Lääkärisopimus sisältänee siis uudistuksen jos toisenkin. Tärkeintä on, että muutos tunnustetaan ja siinä ollaan mukana, jotta vaikuttamisen mahdollisuus säilyy. Tämä pätee yhtä lailla sekä edunvalvontaan että sopimustoimintaan ja sen kehittämiseen. Onnistunutta muutosta viedään läpi hallitusti ja erilaisia vaikutusarviointeja ja kyselyjä tekemällä – yhteistyössä, yhdessä.