Järjestöt odottavat parlamentaariselta TKI-työltä tuloksia

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Akava, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Professoriliitto, Tieteentekijät, Tekniikan akateemiset TEK, Lääkäriliitto ja Sivistystyönantajat vaativat, että nykyisen hallituksen tulee tehdä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvattamista tukevat päätökset mahdollisimman pian.

Kaikkien eduskuntapuolueiden on tärkeää linjata yhdessä syyskuun loppuun mennessä, miten julkiset TKI-panostukset nostetaan kohti neljän prosentin tavoitetta.

Pääministeri Sanna Marinin kokoon kutsuman parlamentaarisen TKI-ryhmän työ on käynnistymässä. Tavoitteena on saada aikaiseksi yli hallituskausien ulottuva sitoutuminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten nostamiseksi neljän prosenttiin bruttokansantuotteesta.

- Suomi voi uudistaa osaamistaan ja houkutella myös muualta parhaat osaajat vain ja ainoastaan, jos tutkimuksemme on kansainvälisesti korkealla tasolla ja tieteellä on vakaa toimintaympäristö, toteaa Unifin puheenjohtaja Keijo Hämäläinen.

- Suomen tulee sitoutua kasvattamaan ja kehittämään TKI-toimintaan rahoitusta tulevina vuosina. Ilman vahvaa ja monipuolista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa emme kykene tuottamaan tutkimusta, innovaatiota ja osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin, toteaa Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Suomen tutkimus- ja innovaatiorahoitus on pienentynyt merkittävästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vuonna 2009 Suomessa käytettiin TKI-toimintaan 3,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta vuoteen 2019 osuus on laskenut vain 2,8 prosenttiin. Samaan aikaan Suomen merkittävimmät kilpailijamaat ovat kyenneet kasvattamaan omia TKI-investointiensa määrää. Tavoite nostaa TKI-investointien määrä 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttää merkittäviä yksityisiä sekä julkisia investointeja.

- Jos suuntaa ei saada pian korjattua, luisumme tutkimuksenteon reunavaltioksi. Kykymme tuottaa, ottaa vastaan ja soveltaa uutta tietoa jää jälkeen tutkimukseen panostavista maista, kuten Ruotsista ja Tanskasta, toteaa johtaja Laura Rissanen Sivistystyönantajista.

- Laskelmamme mukaan pääsy neljän prosentin tavoitteeseen edellyttää keskimäärin noin 600 miljoonaa euroa lisää vuodessa, josta julkisen rahoituksen osuus on noin 200 miljoonaa euroa ja yksityisen noin 400 miljoonaa. Julkisen sektorin osuus voitaisiin rahoittaa jo melko vaatimattomalla työllisyysasteen nousulla, sillä yhden prosenttiyksikön nousun työllisyydessä arvioidaan tuovan noin 900 miljoonaa euroa julkiseen talouteen, toteaa Akavan koulutusasioista vastaava johtava asiantuntija Elina Sojonen.

Järjestöt ovat laatineet yhdessä viisi pääperiaatetta, joita noudattamalla tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuvat. Oleellista on turvata tieteelle vakaa rahoitus, rakentaa vahvaa TKI-järjestelmää pitkäjänteisillä ja kunnianhimoisilla panostuksilla sekä varmistaa, ettei osaajapula muodostu kestävän kasvun pullonkaulaksi.

- Mitä aikaisemmassa vaiheessa tki-rahoitus saadaan vakaaksi ja tavoitetta kohti kulkevaksi, sitä vahvemmin Suomi on mukana vaikuttamassa tulevaisuuteen osaamisen kärjessä ja pystyy hyödyntämään tutkittua tietoa. Satsauksissa tulevaisuuden tiedon luomiseen ja osaajien koulutukseen ei kannata hidastella, painottaa OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka

- Vakaa ja pitkäjänteinen rahoitus mahdollistaa yhteistyön ympäröivän yhteiskunnan kanssa kaikilla tasoilla, kun hankehumpan sijasta voidaan keskittyä pitkäjänteisen työn luomiseen ja kumppanuuksien rakentamiseen, toteaa Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

- Pitkäjänteinen ja riippumaton vapaan tieteen ja taiteen rahoitus on TKI-yhteistoiminnan kulmakivi ja nopeiden uusien avausten perusta monimuotoisessa yhteiskunnassa, sanoo Professoriliiton puheenjohtaja Jukka Heikkilä.

- Potilashoidon ja terveydenhuollon toiminnan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja jatkuvaa tutkimustyötä, toteaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Viisi tavoitetta tki-rahoituksen tulevaisuudelle

Pääministeri Sanna Marinin kokoon kutsuman parlamentaarisen TKI-ryhmän työ on käynnistymässä. Tavoitteena on saada aikaiseksi yli hallituskausien ulottuva sitoutuminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tulevien vuosien osalta on tärkeää varmistaa yli hallituskausien jatkuva johdonmukainen ja pitkäjänteinen toiminta ja se, että nykyinen hallitus ja sen tulevat seuraajat sitoutuvat julkisten TKI-panosten nostamiseen riittävälle tasolle, jotta vuoden 2030 tavoitteeseen päästään. Tärkeää että eduskuntapuolueet sitoutuvat ja saavat aikaan linjaukset syyskuun loppuun mennessä ja että nykyinen hallitus tekisi sen pohjalta tarvittavat päätökset jo tämän hallituskauden osalta.

Esitämme viisi pääperiaatetta, joiden mukaisesti toimimalla tiede sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuvat ja Suomi menestyy.

1. Yhteiskunnan tarvitsema vahva tieteelliseen tutkimukseen perustuva tietopohja rakentuu pitkäjänteisesti. Tieteelle tulee turvata vakaa ja ennakoitava rahoitus. Kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus luo edellytykset tutkimustiedon vaikuttavuudelle ja koko TKI-toiminnalle. Huipputason tutkijat, opiskelijat ja tutkimusintensiiviset yritykset hakeutuvat sinne, missä on korkeatasoisimmat tutkimusryhmät, parhaat tutkimusinfrastruktuurit ja edellytykset tehdä tutkimusta.
2. Suomi tarvitsee vahvan ja monipuolisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän, jotta kykenemme tuottamaan tutkimusta, innovaatiota ja osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Toimiva TKI-järjestelmä edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä ja siten myös sitoutumista toiminnan pitkäaikaiseen ja kasvavaan rahoitukseen. Julkisten panostusten tulee kannustaa myös yrityksiä investoimaan TKI-toimintaan huomattavasti nykyistä enemmän.
3. Osaajapula ei saa muodostua kestävän kasvun ja hyvinvoinnin puollonkaulaksi. Korkeatasoinen ja laadukas koulutus kaikilla koulutusasteilla perustuu tutkittuun tietoon ja pedagogiseen kehittämistyöhön. TKI-toiminta, tutkintotavoitteiden nosto ja jatkuva oppiminen muodostavat kokonaisuuden, jonka osat eivät saa kilpailla resursseista keskenään.
4. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan ja -rahoituksen pitää painottaa laatua, ja sen tulee mahdollistaa erilaiset tutkimussuunnat. Parhaat ratkaisut ja tärkeät alat eivät ole ennakolta julkisten rahoittajien ja poliittisten päättäjien tiedossa.
5. Rahoitusinstrumenttien ja TKI-politiikkalinjausten pitää tukea TKI-toimijoiden monipuolisia kumppanuuksia. Instrumenttien ja linjausten tulee mahdollistaa yhteistyö niin pk-yritysten kuin globaalien toimijoiden kanssa. Tämän toteutumista auttaa TKI-toimijoiden vahva osallistaminen valmistelussa.

Näitä linjauksia toteuttamalla rakennamme laadukasta, menestyvää ja vaikuttavaa TKI-järjestelmää.

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Elina Sojonen
Akava ry
+358 44 582 7466

Toiminnanjohtaja Tanja Risikko
Suomen Yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry
+358 40 1952 037

Puheenjohtaja Mervi Vidgrén
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
+358 44 785 5001

Johtaja Laura Rissanen
Sivistystyönantajat ry
+358 41 540 4505

Koulutusjohtaja Heljä Misukka
Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
+ 358 50 5286682

Puheenjohtaja Jukka Heikkilä
Professoriliitto ry
+358 45 657 5757

Toiminnanjohtaja Johanna Moisio
Tieteentekijät
0207 589 612

Yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela
Tekniikan akateemiset TEK ry
+358 40 7547 459

Puheenjohtaja Tuula Rajaniemi
Lääkäriliitto ry
+358 40 542 7211